Kuukausittainen arkisto:helmikuu 2015

Onko internet-pessimismiin syytä?

Internet-pessimismi sai jokin aika sitten paljon huomiota, kun it-yrittäjä Jyri Engeström Hesarin haastattelussa kehotti lapsia pysymään poissa netistä. Tämä on yllättävää, koska Engeström on it-yrittäjä ja nettipioneeri. Engeström ei ole internet-pessimisminsä kanssa yksi. Entinen nettiaktiivi Andrew Keen on ahkerasti kritisoinut internetiä.

Vuonna 2007 Keen moitti sosiaalisen median nousua kirjassaan The Cult of the Amateur: How Today’s Internet Is Killing Our Culture. Tuoreessa kirjassaan The Internet is Not the Answer Keen jatkaa netin kritisoimista. Nettiin on syntynyt hänen mukaansa muutama jättiläinen (Google, Amazon), jotka hallitsevat liiankin kanssa. Netti ei Keenin mukaan lisää demokratiaa, se aiheuttaa työttömyyttä, valvonta ja vakoilu lisääntyvät, itsekeskeisyys nostaa päätään jne.

Monet tutkimukset ja arkihavainnot tukevat näitä synkistelyjä. Tuore suomalaistutkimus osoittaa, että suomalaiseliitti pysyy eliittinä myös Twitterissä, eikä sosiaalinen media näytä lisäävän demokratiaa. Uutismedia auliisti kertoo netin vaaroista: vihapuheesta, pedofiileistä, koululaisten yöunien vähenemisestä tai nettikiusaamisesta.

Listaa netin vaaroista ja haitoista voisi jatkaa. Mieleen hiipii kysymys, onko netti todella näin huono ja haitallinen vai haluammeko nähdä vain kaiken huonon ja haitallisen? Miksi ihmiset ovat netissä, jos se on näin kamala paikka? Pitäisikö koko netti sulkea? Ei kovin realistinen ajatus. Kyse voi olla paniikista, joka on aina liittynyt uusiin teknologioihin.

Onko yksipuolista ja liiankin helppoa haukkua kaikkea verkkoon liittyvää? Kysymys internetin hyvyydestä tai pahuudesta on tavallaan väärä. Olisi paljon rakentavampaa ja hedelmällisempää pohtia sitä, miten internetistä tehtäisiin parempi. Tämä on myös paljon vaikeampaa kuin pessimistinen haukkuminen.

Joitain aloitteita netin parantamiseksi on tehty. Esimerkiksi Reilun somen säännöt ovat hyvä ohjenuora – vielä kun näitä sääntöjä luettaisiin! EU:ssa on hankkeita paremmin netin rakentamiseksi ja Suomessa esimerkiksi Mediataitoviikko on tehnyt työtä asian hyväksi.

Pelkät hankkeet eivät kuitenkaan riitä, koska asia koskee kaikkia verkon käyttäjiä, niin ihmisiä, organisaatioita kuin palvelun tarjoajia. Lainsäädännön ja julkisen keskustelun kautta voidaan tehdä jotain, varsinkin suurten palveluntarjoajien suhteen. NSA tosin näyttää olevan kaikkien ulottumattomissa.

Arkinen hyvyys syntyy kaikesta vuorovaikutuksesta, siitä miten ihmiset kohtelevat toisiaan. Nettikeskustelut eivät usein ole kovin rohkaisevaa luettavaa ja pessimismi vaanii nurkan takana. Silti on parempi käyttää energiaa paremman netin tekemiseen kuin pessimistiseen uhkien maalailuun.

Mainokset

Jätä kommentti

Kategoria(t): Helmikuu 2015

Luova luokan kääntöpuoli

Amerikkalainen kaupunkitutkimuksen professori Richard Florida puhuu luovasta luokasta, joka on dynaamisessa kaupunkiympäristössä työskentelevä asiantuntijoiden sekä luovaa työtä tekevien joukko. Heidän työnsä on kiinnostavaa, luovaa ja jännittävää. Luovalla luokalla on Floridan mukaan keskeinen rooli innovaatioissa ja taloudellisessa menestyksessä. Syntyy luova talous.

Luova luokka ja talous on yhdistetty teknologia ja -ohjelmistoalaan. Luovan hulluuden huipentumana pidetään Applea, joka tinkimättömällä linjallaan on noussut maailman arvokkaimmaksi yhtiöksi. Listalla on monia muitakin luovan luokan työpaikkoja: Microsoft, Google ja IBM.

Suomessa luovaa luokkaa ja työtä edustaa Nokian suuruuden jälkeen ehkä parhaiten peliala. Mielikuva moderneista, kivoista ja rennoista työpaikoista limuautomaatteineen on ehkä kärjistynyt, mutta kuvaa uuden työn luonnetta. On epäilemättä kiinnostavaa ja jännittävää työtä luoda uusia pelejä, jotka voivat tuoda tekijöilleen mukavan toimeentulon.

Mutta onko kaikki luovan talouden työ tällaista? Miten käy tylsien rutiinitöiden, onko niitä enää luovan luokan aikakaudella?

Verkkokauppajätti Amazon on noussut uutisiin tehdasmaisesta, yksitoikkoisesta ja tarkasti säännellystä ja mitatusta työstä. Guardian uutisoi, että kodittomana oleminen on parempaa kuin Amazonilla työskentely.

Tiedetoimittaja Jani Kaaro nosti kolumnissaan esille tietokoneohjelmistojen avulla tehtävän valvonnan. Monista työtehtävistä on tullut konemaista suorittamista, jota myös mitataan tehokkaasti. Myös Kaaro nostaa esille Amazonin, jonka työntekijöitä seurataan GPS-paikantimien avulla minuutti minuutilta ja valvotaan heidän työsuoritusten tehokkuutta – hitaat työntekijät potkitaan pois.

Amazon näyttää toteuttavan uudelleen Frederick Taylorin kehittämiä tieteellisen liikkeenjohdon oppeja tehokkaasta tehdastyöstä, jossa työn osittaminen ja mittaaminen ovat tärkeitä periaatteita.

Amazon ei ole ainoa luovan talouden vetureita, jotka luottavat tieteelliseen liikkeenjohtoon. Kuvat kiinalaisista tehtaista ovat pysäyttäviä. Työn pakkotahtisuus, konemaisuus ja mittaaminen ovat käsin kosketeltavasti nähtävissä kuvista. Luova työ tai talous ei kuvista välity. Luovan talouden vetureiden menestys ei kuitenkaan olisi mahdollista ilman Aasian halpatuotantoa.

Luovan luokan rinnalla näyttää siis olevan edelleen työväenluokka. Työnjako on muuttunut kansallisesta globaaliksi. Uusi työväenluokka tekee töitä Amazonin halleissa tai kännykkätehtailla Kiinassa. Suomalainen työväenluokka on supistunut ja keskiluokka kasvanut. Osin tästä syystä johtunee suomalaisten työväenpuolueiden ongelmat, he kun eivät kohtaa uutta työväenluokkaa, joka on hajallaan ympäri maailmaa.

Jätä kommentti

Kategoria(t): Helmikuu 2015