Luova luokan kääntöpuoli

Amerikkalainen kaupunkitutkimuksen professori Richard Florida puhuu luovasta luokasta, joka on dynaamisessa kaupunkiympäristössä työskentelevä asiantuntijoiden sekä luovaa työtä tekevien joukko. Heidän työnsä on kiinnostavaa, luovaa ja jännittävää. Luovalla luokalla on Floridan mukaan keskeinen rooli innovaatioissa ja taloudellisessa menestyksessä. Syntyy luova talous.

Luova luokka ja talous on yhdistetty teknologia ja -ohjelmistoalaan. Luovan hulluuden huipentumana pidetään Applea, joka tinkimättömällä linjallaan on noussut maailman arvokkaimmaksi yhtiöksi. Listalla on monia muitakin luovan luokan työpaikkoja: Microsoft, Google ja IBM.

Suomessa luovaa luokkaa ja työtä edustaa Nokian suuruuden jälkeen ehkä parhaiten peliala. Mielikuva moderneista, kivoista ja rennoista työpaikoista limuautomaatteineen on ehkä kärjistynyt, mutta kuvaa uuden työn luonnetta. On epäilemättä kiinnostavaa ja jännittävää työtä luoda uusia pelejä, jotka voivat tuoda tekijöilleen mukavan toimeentulon.

Mutta onko kaikki luovan talouden työ tällaista? Miten käy tylsien rutiinitöiden, onko niitä enää luovan luokan aikakaudella?

Verkkokauppajätti Amazon on noussut uutisiin tehdasmaisesta, yksitoikkoisesta ja tarkasti säännellystä ja mitatusta työstä. Guardian uutisoi, että kodittomana oleminen on parempaa kuin Amazonilla työskentely.

Tiedetoimittaja Jani Kaaro nosti kolumnissaan esille tietokoneohjelmistojen avulla tehtävän valvonnan. Monista työtehtävistä on tullut konemaista suorittamista, jota myös mitataan tehokkaasti. Myös Kaaro nostaa esille Amazonin, jonka työntekijöitä seurataan GPS-paikantimien avulla minuutti minuutilta ja valvotaan heidän työsuoritusten tehokkuutta – hitaat työntekijät potkitaan pois.

Amazon näyttää toteuttavan uudelleen Frederick Taylorin kehittämiä tieteellisen liikkeenjohdon oppeja tehokkaasta tehdastyöstä, jossa työn osittaminen ja mittaaminen ovat tärkeitä periaatteita.

Amazon ei ole ainoa luovan talouden vetureita, jotka luottavat tieteelliseen liikkeenjohtoon. Kuvat kiinalaisista tehtaista ovat pysäyttäviä. Työn pakkotahtisuus, konemaisuus ja mittaaminen ovat käsin kosketeltavasti nähtävissä kuvista. Luova työ tai talous ei kuvista välity. Luovan talouden vetureiden menestys ei kuitenkaan olisi mahdollista ilman Aasian halpatuotantoa.

Luovan luokan rinnalla näyttää siis olevan edelleen työväenluokka. Työnjako on muuttunut kansallisesta globaaliksi. Uusi työväenluokka tekee töitä Amazonin halleissa tai kännykkätehtailla Kiinassa. Suomalainen työväenluokka on supistunut ja keskiluokka kasvanut. Osin tästä syystä johtunee suomalaisten työväenpuolueiden ongelmat, he kun eivät kohtaa uutta työväenluokkaa, joka on hajallaan ympäri maailmaa.

Mainokset

Jätä kommentti

Kategoria(t): Helmikuu 2015

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s