Sosiaalisen median tavoitteellinen hyödyntäminen

Pidin Lahdessa Palmenian aamukahveilla 6.3. alustuksen somen tavoitteellisesta hyödyntämisestä. Tässä alustuksen pääpointit:

Some muuttuu nopeasti ja on tiedettävä kunkin hetken trendit, suosituimmat palvelut ja käyttötavat. Juuri nyt Facebookin suosio laskee nuorilla, mutta silti Facebook on edelleen suosituin palvelu Suomessa. Mobiilipalveluiden ja -sovellusten suosio on noussut huimaa vauhtia (WhatsApp, Instagram, Snapchat jne.). Tämän seurauksena viestintä on entistä kuvallisempaa. Lisäksi viestintä on siirtynyt suljettuihin kaveriporukoihin. Twitterin suosio on tasaisesti noussut ja blogien kohdalla voidaan puhua uudesta tulemisesta. Sosiaalisen median tilanteesta ja trendeistä on Harto Pönkä tehnyt hyvän katsauksen.

Kun organisaatiolla on käsitys sosiaalisen median nykytilanteesta, organisaation on selvitettävä itselleen somen käyttötarkoitus. Riittävä peruste ei ole se, että muutkin käyttävät somea. Onko somen käyttö viestintää, markkinointia, asiakaspalvelua, maineen rakentamista vai jotain muuta? Onko some kanava, väline, paikka, media? Aika usein kuulee sanottavan, että some on yksi kanava muiden joukossa. Voisin sanoa, että ei ole! Some ja verkko ovat niin monimuotoisia kokonaisuuksia, ettei niitä voi verrata entisiin kanaviin. Some on pikemminkin paikka tai tila, kuin kanava.

Käyttäjät ovat sosiaalisessa mediassa keskiössä. Mutta miten käyttäjät saadaan liitettyä osaksi organisaation toimintaa? Asiaa voidaan lähestyä arvoketjuajattelun kautta, kuten Axel Bruns on tehnyt

Perinteisesti arvoketjussa tuottaja, jakelija ja kuluttaja ovat lineaarisessa järjestyksessä. Tämä pätee konkreettisiin tuotteisiin. Mutta aineettomien informaatioon perustuvien tuotteiden arvoketju voi näyttää toisenlaiselta. Tuottajana voi olla yhteisö tai parvi ja tuote voi olla prosessi.

Uutismedia on tästä hyvä esimerkki: käyttäjät voivat olla mukana eri vaiheissa tuottaen esimerkiksi juttuideoita. Käyttäjät myös jakavat uutisia verkossa toisilleen eli hoitavat lehdenjakajan töitä. Käyttäjätuotanto on siis käsite, joka arvoketjuajattelun avulla nostaa käyttäjät osaksi organisaation tuotantoa ja siten perustelee käyttäjien hyödyntämistä somen avulla.

Somen tavoitteelliseen hyödyntämiseen kuuluu olennaisena sidosryhmien analyysi, ovatko he somessa ja missä siellä? Organisaation pitää listata asiakkaat, yhteistyökumppanit, verkostot, päättäjät, uutismedia, työntekijät (entiset, nykyiset ja tulevat). Toimittajat ja päättäjät ovat tutkimusten mukaan Twitterissä, joten jos he ovat organisaation kannalta tärkeitä sidosryhmiä, on organisaation suunnattava Twitteriin. Liittäisin listaan vielä sidosryhmä ”tuntematon”, joka on piilossa oleva porukka, josta voi äkisti tulla organisaation ystäviä tai vihollisia. Moni organisaatio on saanut kokea nimenomaan vihollisefektin. Asia on hyvä tiedostaa, mutta suurennella sitä ei kannata.

Some-suunnitelma tai -strategia on tietysti tärkeä. Organisaation on vastattava kysymykseen, mitä somessa halutaan saada aikaan? Yhteys organisaatioon kokonaistavoitteisiin ja strategioihin on syytä pitää mielessä. On myös huomioitava sisältösuunnitelma ja vuovaikutussuunnitelma. Pelkkä sisällön tuottaminen ei riitä, vaan on suunniteltava vuorovaikutus ja keskustelu. Vaikka suunnitelma tai strategia ovat tärkeitä, on niillä taipumus jäädä hyllyyn pölyttymään. Voikin kysyä, onko hyvin suunniteltu puoliksi tehty?

Yleensä ei ole. Väittäisin, että paukkuja laitetaan liikaa huolelliseen suunnitteluun ja vähemmän itse tekemiseen. Kannustan some-puuhissa tekemiseen ja kokeilemiseen. Eli vanha kunnon learning by doing –ajatus on hyvä pitää mielessä. Kokeiluja täytyy tietysti reflektoida, jottei samoja virheitä toisteta.

Mitä tekeminen sitten vaatii? Osaamista sisällön tuotantoon ja vuorovaikutukseen, palveluiden tuntemusta, vastuiden selvittämistä, resursseja ja motivaatiota. Johdon rooli on mielenkiintoinen. Tärkeää on johdon sitoutuminen ja esimerkkinä toimiminen. Ongelmia tulee, jos johto on pihalla kuin lumiukko. Esimerkiksi Pekka Sauri korostaa, että nimenomaan ylimmän johdon on oltava somessa.

Loppuun vielä lista tekemisen avuksi:

  • Kokeilusta liikkeelle (uusi palvelu, kampanja, tapahtuma tms.)
  • Ota oppia muualta: Some on jossain määrin uusi viestinnän ja tekemisen tapa, itse voi olla hankala keksiä uusia juttuja.
  • Käytä mielikuvitusta
  • Tee aikataulu tai kalenteri, muista palveluiden rytmi (nopeus-hitaus)
  • Älä odota alkuun liian suuria
  • Riskejä ja uhkia ei kannata pelätä liikaa
Advertisements

Jätä kommentti

Kategoria(t): Maaliskuu 2015

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s