Riskiyhteiskunta, luottamus ja nuoret miehet

Lentokoneen lentäminen tahallaan vuorta päin herätti tunteiden lisäksi pohdintaa siitä, millaisessa maailmassa elämme. Miten on mahdollista, että mieleltään sairas ihminen pystyy tappamaan kohtalaisen vaivattomasti 149 ihmistä? Ajatuksiin nousivat riskiyhteiskunta, luottamus ja nuoret miehet.

Riskiyhteiskunnasta on yhteiskuntatutkimuksen parissa puhuttu jo 30 vuotta. Käsitteen luoja on vuoden alussa kuollut saksalainen sosiologi Ulrich Beck.

Riskiyhteiskunnassa riskit ovat mittaluokaltaan ja laadultaan sellaisia, ettei perinteinen yhteiskunta perinteisine turvamekanismeineen pysty niihin vastamaan. Yhteiskunta tavallaan itse tuottaa sellaisia uhkia, jotka eivät pysy sen hallinnassa. Ympäristöongelmat ovat tästä selkeä esimerkki.

On ehkä liioiteltua sanoa, että yhteiskuntamme itsessään tuottaa onnettomuudet tai terrori-iskut. On kuitenkin tärkeää ymmärtää, että teknologisoitunut moderni maailma pitää sisällään paljon keinoja tappaa ja aiheuttaa tuhoa. Ei edes välttämättä tarvita aseita.

Terrori-iskuissa hyödynnetään riskiyhteiskunnan piirteitä. Suuri määrä ihmisiä yhdessä paikassa: lentokoneessa, pilvenpiirtäjässä, junassa. Tuhon ja uhrien aiheuttaminen helpottuu. New Yorkin terrori-iskut olivat yksi kulminaatiopiste. Matkustajalentokoneiden käyttämistä aseina keskellä suurkaupunkia ei ollut ennen käytetty, vaikkei se toimenpiteenä kovin vaikeaa olekaan. Maahansyöksy Alpeilla oli taas omalla tavallaan kokonaan uudenlainen: lentokoneen tuhoaminen ilman poliittista agendaa (tosin esimerkiksi Malayasian Airlinsen lentokoneen katoaminen voi olla samantyyppinen tapaus).

Riskiyhteiskunta, kuten muutkin yhteiskunnat, perustuvat luottamukseen. Luotamme, ettei liikennevälineitä käytetä tappamiseen. Luotamme myös poliisiin ja lentäjiin. Tätä luottamusta hyödynsi Anders Behring Breivik Norjassa tehdyissä terrori-iskuissa pukeutumalla poliisiksi. Alppien turmassa syyllinen oli lentäjä eli henkilö, johon koko lentotoiminnassa tulisi eniten luottaa. Lentokoneiden turvallisuus perustui olettamukseen, että lentäjien turvallisuuden takaaminen on koko lentokoneen parhaaksi. Eli kun ohjaamon ovesta ei pääse läpi, on lentäminen turvallisempaa. Nyt tämä oletus ja luottamus johtivat karmeaan tuhoon.

Kolmas asia on nuoret miehet. Miksi tuhon ja tappamisen takana on lähes aina nuori mies? Breivik, Andreas Lubitz, Adam Lanza, Suomessa Pekka-Eric Auvinen, Matti Saari, Petri Gerdt ja Eero Hiltunen. Voi olla, että riskiyhteiskunta on joillekin niin vaikea ja epävarma paikka, että omaa merkityksellisyyttä haetaan tekemällä tekoja, jotka jättävät merkityksen. Parhaiten muistetaan tuhoa ja kuolemaa aiheuttaneet teot, jotka saavat huiman mediahuomion. Riskiyhteiskunnassa merkityksellisten tekojen tekeminen on entistä helpompaa teknologian avittamana.

Vaikka teknologia mahdollistaa suuren tuhon, on suurin riski kuitenkin ihminen itse. Ihmisen merkityksettömyyden tunne, viha, turhautuminen tai ahdistus voivat riskiyhteiskunnassa johtaa suureen tuhoon. Tuho ja tappaminen ilmestyvätkin riskiyhteiskunnassa yllättäviin paikkoihin ja yllättävällä tavalla. Koulu on paikka, jossa Suomessa on viime vuosina eniten tapettu ihmisiä ampumalla. Lentokoneesta tuli häkki, jonka matkustajat mieleltään sairas ihminen vei mukanaan kuolemaan. Itsetuhoisuuden ja merkityksellisyyden haun yhdistelmä näyttää johtavan aina uusiin tuhon ja tappamisen muotoihin.

Lohdullista on tietysti muistaa, että esimerkiksi Suomessa elämme tällä hetkellä kenties historian turvallisinta aikakautta. Elämää uhkaavilta riskeiltä, kuten sairauksilta, pystytään suojautumaan entistä paremmin. Uudet riskit saattavatkin tuntua järisyttäviltä osin siksi, että olemme tottuneet hyvin turvalliseen elämään.

Advertisements

Jätä kommentti

Kategoria(t): Huhtikuu 2015

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s