Asenne ratkaisee

Paikallislehden kolumnin otsikko ”Asenne ratkaisee” herätti mielenkiinnon: mitä asenne ratkaisee? Tein aikanaan väitöskirjani yrittäjien internet-asenteista. Tuolloin havaitsin, että asenne-sanaa käytetään paljon, hyvin erilaisissa asiayhteyksissä. Tässä muutama esimerkki, kaikki sitaatit on poimittu uutisista, mainoksista tai lehtijutuista.

Asenne on tärkeä asia mainonnassa. Matkapuhelin voi olla ”viesti asenteesta” ja puhelinoperaattori lupaa ”enemmän asennetta, vähemmän hintaa”. Soittoäänillä sai aikanaan ”asennetta kännykkääsi”. Koulutusmainoksessa puolestaan luvataan ”asennetta ja ammattitaitoa”. Piraattiäänitteiden kampanjassa korostetaan, että ”aitous on asenne.”

Asenne on jopa musiikkia tärkeämpää, koska ”rokki muistuttaa punkkia, asenne on tärkeämpi kuin se mitä soitetaan.” Musiikin hyvyys myös riippuu asenteesta: ”Hyvä kappale, pidän hänen asenteestaan.” Asenne selittää myös pitkät musiikkiurat. Dannyn mukaan pitkän uran selittää asenne: ”It’s not the age, it’s the attitude.” Agents-yhtye on puolestaan ”edennyt hyvällä tavalla työläisasenteella.”

Fyysinen ja psyykkinen terveys riippuvat asenteista. Stressistä selviytyy kun ”teet työtä ja opiskele asenteella, että selviydyt niistä”. Asenteista on apua myös vakaviin sairauksiin, sillä ”myönteinen asenne ja oikea tieto auttavat epilepsialasta”. Hyvä ruokavalio vaikuttaa asenteisiin: ”Asennetta luonnosta. Appelsiini on terveyttä, appelsiini on elämää.” Liikuntavammaiset kärsivät terveiden asenteista, koska ”asennevamma on vammoista pahin”. Asenteet voivat olla myös tuhoisia, sillä ”asenteet lisäävät alkoholikuolemia”.

Urheilussa asenne ratkaisee pelit. Ilves voitti, koska ”Ilves pelasi paremmalla asenteella” ja ”kanadalaiset voittivat yhtenäisyydellään ja asenteellaan.” Itse asiassa ”tuloksella ei ole merkitystä. Tärkeintä oli pelaajien asenne ja se, että saimme harjoitella paikkapuolustuksen murtamista.” Vastustajan avulla voidaan mitata asenteita: jääkiekon mm-kilpailuissa oli ”Itävalta selkeä asennemittari”.

Asenteista voi myös olla haittaa, koska ”luovuus tyrehtyy useimmiten lukkoon lyötyihin asenteisiin”. Toisaalta taas ”kun nostetaan laatua, on ensin puututtava asenteisiin, sitten toimintajärjestelmiin ja vasta sitten investointeihin”. Suurempikin yhteistyö vai kaatua asenteisiin, koska ”asenteet kuntayhteistyön jarruna”. Tohtoreiden suurta määrää pidetään toisinaan ongelmana, asiaa hankaloittaa asenteet. ”Tohtoreiden tarvetta pohti aikanaan työryhmä, jonka tehtävä on epäkiitollinen, sillä kysymys ei ole niinkään faktisesta tarpeesta, vaan ihmisten asenteista.”

Liikenteessä oikea asenne on valttia: ”Syksy- ja talviliikenteessä pärjää maltilla ja oikealla asenteella.” Kaiken kaikkiaan ”asenne on paras turvavaruste”.

Mennyttä kesää leimannut huono sää ei ole ongelma, sillä oikea asenne auttaa: ”Asenne peittoaa kesän säälimbon.”

Asenne taipuu moneksi, asenteista voi olla hyötyä tai haittaa, asenteet voivat estää muutoksia tai niiden avulla voidaan taltuttaa sairaus. Asenne näyttää olevan mystinen köntti, jolla voidaan selittää asia jos toinenkin.

Mutta mikä asenne itse asiassa on? Asennetutkimus on yksi vanhimpia sosiaalipsykologian alueita. Tutkijoita on kiinnostanut ihmisten ajatukset ja mielipiteet. Asenne on määritelty monin eri tavoin, mutta yleensä sillä tarkoitetaan jostain kohteesta esitettyä arvottavaa tulkintaa. Kohde voi olla vaikkapa ilmastonmuutos, tupakointi tms. Asenteeseen kuuluu aina arvottavuus, joko positiivinen tai negatiivinen.

Vaikka asenteita on tutkittu kauan, liittyy niiden tutkimuksen monia ongelma: Miten niitä tutkitaan? Voiko niitä peräti mitata? Mikä on asenteiden yhteys käyttäytymiseen? Näistä kysymyksistä on paljon tutkimustietoa, mutta selkeitä vastauksia vähemmän.

Asenne on oivallinen esimerkki tutkimuksellisesta käsitteestä, joka on kauan sitten valunut arkiseen kielenkäyttöön. Asenteisiin liittyy monia merkityksiä, kuten esimerkit yllä osoittavat. On kuitenkin hyvä muistaa, että asenne arkikielessä ja tutkijoiden kielessä voivat tarkoittaa hieman erilaisia asioita.

Asenteista eivät tosin ole vapaita tutkijatkaan. Yliopistolaisena on muistettava, että ”kriittisyys on totuuteen pyrkivän yliopistolaisen perusasenne”, kuten Helsingin yliopiston strategiassa aikanaan todettiin.

Mainokset

Jätä kommentti

Kategoria(t): Elokuu 2015

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s