Sosiaalisen median logiikka

Sosiaalinen media näyttää usein täydelliseltä sekamelskalta. Viestejä viuhuu, sisältöä tuotetaan, joskus huudetaan, joskus kiitetään, trollataan, some-hittejä tulee ja menee. Onko tässä sekamelskassa jokin logiikka? José van Dijck ja Thomas Poell artikkelissaan Understanding Social Media Logic esittävät neljä sosiaalista mediaa kuvaavaa periaatetta.

Ensimmäinen periaate on ohjelmoitavuus (programmability). Toimintaa sosiaalisessa mediassa ohjaavat koodit, algoritmit, käyttöliittymät ja alustat, usein huomaamatta tai itsestäänselvällä tavalla. Algoritmit ovat yritysten salaisuuksia, jolloin niiden toimintaa koitetaan arvailla, kuten vaikkapa Facebookin algoritmin aivoituksia.

Ohjelmoitavuudessa on myös inhimillinen ulottuvuus. Käyttäjät voivat joukkovoimalla vaikuttaa palveluiden toimintaan, koska palvelut reagoivat käyttäjiensä toimintatapoihin. Kun riittävän moni muuttaa toimintaansa, alustat reagoivat muutoksiin.

Toinen periaate on suosio (popularity), jonka näkymistä kaikki alustat edistävät. Päivitysten, videoiden ja muun sisällön jakaminen ja tykkääminen näkyvät selkeinä lukuina. Sisältöjen suosio lisää myös alustan arvoa, ainakin mainostajien ja sijoittajien silmissä. Suosiota hehkuttavat paitsi palveluiden tarjoajat, myös konsulttitoimistot, Suomessakin on Fb-sivujen top-lista. Kun kaikki tavoittelevat mitattavaa suosiota, on myös paljon esimerkkejä, joilla suosiota on manipuloitu tai liioiteltu.

Kolmas periaate on yhdistävuus (connectivity). Sosiaalisen median palveluiden perimmäinen tarkoitus on luoda yhteyksiä. Käyttäjät eivät aina luo yhteyksiä itse, joten alustat luovat niitä puolestamme tai ainakin ehdottavat yhteyksien luomista (”saatat tuntea”). Näistä yhteyksistä juontuu pitkälti nimitys sosiaalinen media. On kuitenkin oma kysymyksensä, kuinka sosiaalista sosiaalinen media on. Kyse on kohtalaisen yksilölähtöisesti sosiaalisuudesta tai yhteisöllisyydestä.

Neljäs periaate liittyy tietokantoihin ja siihen, että kaikki tieto tallentuu tietokantoihin. Tätä voisi kutsua datafikaatioksi (datafication). Kaikki sisältö – viestit, kuvat, videot, tekstit – ovat dataa. Tällöin myös kaikkea sisältöä ja toimintaa voidaan analysoida ja käyttää palveluiden toiminnassa. Esimerkiksi sosiaalisuudesta tulee data-pohjaista: sosiaaliset suhteet tallentuvat tietokantaan.

Näistä neljästä logiikasta varsinkin suosio ja yhdistävyys kuvaavat sosiaalisen median pintatasoa, eli sitä, jonka me käyttäjät näemme. Kaikissa toiminnoissa edistetään ja tehdään näkyväksi sisältöjen suosiota ja yhdistämistä. Tämä voi olla käyttäjille ristiriitaista. Toisaalta suosio ja yhteydet ovat mukavia ja kohottavat itsetuntoa. Toisaalta loputon suosion tavoittelu ja yhteyksien luominen voivat ahdistaa.

Poell ja van Dijck kysyvät artikkelissaan kiinnostavan kysymykset: miten käy kun some-logiikka kohtaa muita institutionaalisia logiikoita? Miten esimerkiksi hallinnon, politiikan, yritysten, kaupankäynnin logiikat suhtautuvat some-logiikkaan? Nämä perinteiset instituutiot eivät nimittäin voi olla välinpitämättömiä some-logiikasta, koska ne elävät sosiaalisen median täyttämässä mediatodellisuudessa.

Some-logiikan törmääminen perinteisiin institutionaalisiin logiikoihin lienee syynä, että monet organisaatiot – niin julkiset kuin yksityiset – kipuilevat somen kanssa.

 

 

Advertisements

Jätä kommentti

Kategoria(t): Uncategorized

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s