Kuviteltu vähemmistö?

Kansakunnat ja kansat ovat hämmentävä ilmiö. Vaikka ne nitisevät liitoksistaan, ne pysyvät kasassa. Miksi? Tunnetun nationalismin tutkijan Benedict Andersonin käsite kuvitellut yhteisöt kuvaa tätä ilmiötä. Kansakunnat ovat kuviteltuja yhteisöjä, joiden jäsenet eivät tunne toisiaan, mutta samastuvat kuviteltuun yhteisöön, kansaan. Samastumista avittavat yhteinen kieli, kertomukset historiasta, sankarit, symbolit – ja yhteiset viholliset.

Suomalaisista koostuvaa kuviteltua yhteisöä koetellaan. Sitä uhkaavat maailman myllerrykset, mutta eniten kuitenkin suomalaisten omat ristiriidat ja näkemyserot. On oikeastaan vaikea sanoa tällä hetkellä, mitä suomalaiset ajattelevat, millaiseen kuviteltuun yhteisöön tai yhteisöihin voisimme samastua. Suomalaiset ovat jakautuneet erilaisiin vähemmistöihin ja enemmistöihin. Jakolinjat liittyvät ensisijaisesti mielipiteisiin pakolaisista, mitkä puolestaan kytkeytyvät perinteisempiin oikeistolaisuus-vasemmistolaisuus sekä konservatismi-liberalismi -jakoihin.

Kysymys enemmistön ja vähemmistön suhteesta on nyt erityisen hankala. Ovatko pakolaisiin liittyvät myönteiset vai kielteiset asenteet enemmistönä? Enemmistön mielipide on tärkeä siksi, että meillä ihmisillä on taipumus mukautua enemmistön asenteisiin.

Ranskalainen sosiaalipsykologi Serge Moscovici on esittänyt tärkeän näkökulman vähemmistöjen voimaan. Vähemmistö voi toisinaan saada enemmistön mielipiteen puolelleen. Olennaista on vähemmistön toiminnan ja käyttäytymistyylin johdonmukaisuus. Yksilöiden tulee vähemmistössä olla mielipiteissään pysyviä ja toisaalta jäsenten tulee olla keskenään yksimielisiä. Vähemmistön tulee myös olla kuuluva ja reagoida joustavasti uusiin tilanteisiin.

Suomessa on joukko ihmisiä, jotka vastustavat pakolaisia ja ulkomaalaisia voimakkaasti. Heidän yksimielisyytensä on vahvaa. Joukko toimii eri tavoilla ja areenoilla: verkossa, mielenosoituksissa ja katupartioissa. Vaikka joukko ei ole selkeästi johdettu, toimii se silti yhdenmukaisesti, sen viesti on koko ajan samansisältöinen ja kuuluva.

Onkin syytä pohtia, onko äänekäs rasistinen voima todellakin vähemmistö ja voisiko se muuttua enemmistöksi? Suuri joukko suomalaisia on epävarmoja siitä, mitä pakolaisista pitäisi ajatella. Onko heistä vaaraa vai ei? Onko heitä liikaa vai ei? Hämmennystä lisää julkisuuden pirstaloituminen. Uutisia tuottavat erilaiset tahot, eikä aina voi tietää pitävätkö ne paikkansa.

Elämme tilanteessa, jossa yhtenäinen ja äänekäs vähemmistö voi huomaamatta kasvaa ja jossain vaiheessa muuttua enemmistöksi. Silloin astutaan vaaralliselle tielle, sillä kiinteät ja äänekkäät vähemmistöt kaipaavat usein kuria, sääntöjä, valvontaa ja auktoriteetteja. Mekanismi muistuttaa Erich Frommin jo vuonna 1941 kuvaamaa pakoa vapaudesta. Ihminen ratkoo kokemaansa epävarmuutta yhdenmukaistumalla ihmisjoukon kanssa tai alistumalla auktoriteettien valtaan. Nopeat muutokset, heikko taloustilanne ja koettu epävarmuus voivat johtaa kaipuuseen auktoriteetista, josta elämään haetaan varmuutta ja selkeyttä. Frommin kuvaus tuntuu hätkähdyttävän ajankohtaiselta.

Emme saa tuudittautua kuvitelmaan, että pienet, ääriliikkeitä liehittelevät vähemmistöt ovat vain marginaalisia ilmiöitä. Tämä koskee tietysti kaikkia ääriliikkeitä. Tällä hetkellä näistä ääriliikkeistä maahanmuuttovastainen joukko on selvästi äänekkäin.

Näiden ryhmien kasvualustaan ja kasvuun tulisi puuttua ajoissa. Pelkästään kieltämällä  tämä ei kuitenkaan onnistu. Ihmisille on – ikään, sukupuoleen tai ihonväriin katsomatta – tarjottava näköaloja ja tulevaisuuden toivoa, jotta auktoriteettiuskoiset kuvitellut vähemmistöt eivät näytä liian houkuttelevilta. Jos ne tarjoavat ratkaisuja ja turvaa, jota muuten ei ole, niistä voi pahimmassa tapauksessa tulla enemmistöjä.

Mainokset

Jätä kommentti

Kategoria(t): Helmikuu 2016, Uncategorized

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s