Terrorismia suorana lähetyksenä

Sosiaalinen media on tunnetusti nopea tiedonvälittäjä, mikä tulee erityisen hyvin esille onnettomuuksissa, katastrofeissa ja terrori-iskuissa.

Näin tapahtui myös Brysselin iskuissa. Hyvin pian iskujen jälkeen sosiaaliseen mediaan, varsinkin Twitteriin, tulvi tietoja, kuvia ja videoita iskuista. Näppituntumalta voisi sanoa, että minuutissa tuli useita kymmeniä viestejä, ehkäpä noin viesti/sekunti tahtia.

Myös muut kanavat olivat käytössä. Youtubeen ladattiin nopeasti ensimmäiset videot ja Periscopessa esitettiin suoraa kuvaa. Lentokoneiden reittejä kuvaava Flightradar24-palvelu näytti kuinka Brysseliin saapuvat lennot kääntyivät muille lentoasemille. Tapahtumiin pääsi hyvin lähelle myös suomalaisen kirjoituspöydän ääreltä. Verkot Brysselin lentoasemalla myös ylikuormittuivat, eivätkä kaikki viestit välittyneet.

Myös perinteinen uutismedia reagoi nopeasti: esimerkiksi Yle aloitti verkossa live-lähetyksen nopeasti ja Quardian avasi live-blogin tapahtumien seuraamiseen. Esimerkkejä on loputtomiin. Tärkeä huomio on, että uutismedian yksi keskeinen lähde oli Twitter. Sama lähde oli siis kenen tahansa saatavilla.

Twitter viestien virtaan ilmestyi myös erilaisia huhuja. Kouluampumisista raportoitiin, vaikka niitä ei onneksi tapahtunut. Tietoon ei voinut kaikilta osin luottaa. Kuvien ja videoiden luotettavuus on luonnollisesti paremmalla tolalla. Kuvat lentoasemalta ja metrotunnelista kertoivat autenttisesti tilanteesta. Tosin melko pian Twitteriin ladattiin valvontakamerakuvaa räjähdyksestä. Ihmettelin, miten kuvaa saatiin näin nopeasti. Hieman myöhemmin kävi ilmi, että video oli jostain vanhemmasta iskusta.

Samoja kuvia ja videoita jaettiin, uuden tiedon tai sisällön määrä laski aika nopeasti. Viesteissä oli nähtävissä elinkaari: ensin raportoitiin tapahtumasta, tämän jälkeen osoitettiin myötätuntoa ja myötätunnon osoittamisen kanssa rinnakkain osoitettiin syyllisiä. Tässä kohdin pääsivät ääneen maahanmuuton ja islamin vastustajat.

Terrori-iskut ovat, varsinkin länsimaissa, valtavia mediaspektaakkeleita. Isku Afrikassa ei kerää läheskään yhtä suurta mediahuomiota. Tämä ei ole jäänyt huomaamatta terroristeilta. Mediaspektaakkeli syntyy, vaikka terroristit eivät itse millään tavalla viesti. Sosiaalinen media palvelee tässä mielessä hyvin terroristeja: iskun voima, tuho, uhrit ja kärsimys välittyvät elävästi, nopeasti ja sensuroimatta.

Entäpä jos terroristit ottaisivat sosiaalisen median tehokkaammin käyttöön? Välittäisivätkö he iskun suorana lähetyksenä? Jossain iskuissa myös terroristit ovat lähettäneet viestejä tai kuvaa. Näin tehtiin esimeriksi Nairobin ostoskeskusiskussa syyskuussa 2013. Tilanne kesti useamman päivän, jolloin terroristit ehtivät myös viestimään.

Elämme mediayhteiskunnassa, jossa  terrori-iskusta tulee mediaspektaakkeli. Silti herää kysymys, ketä runsas tiedon jakaminen palvelee? Ja voiko siitä olla haittaa? Brysselissä viranomaiset pyysivät jossain vaiheessa hillitsemään viestimistä, koska terroristit saattoivat sosiaalisesta mediasta saada tietoa poliisin liikkeistä.

Myös uhrien yksityisyys herättää kysymyksiä. Loukkaantuneista ja kuolleista oli kuvia Twitterissä, jonne ne myös jäävät ja lähtevät kiertoon erilaisille verkkosivuille. Pitäisikö loukkaantuneilla olla oikeus kieltää kuvien maailmanlaajuinen leviäminen? Entäpä kuolleiden omaisilla?

Vapaassa yhteiskunnassa tiedon välitystä ei pidä rajoittaa. Terrori-iskut saattavat kuitenkin olla tilanne, jossa runsaasta viestinnästä saattaa olla myös haittaa ja palvella terroristien tavoitteita. Vapaus pitää sisällään myös vastuun.

Mainokset

Jätä kommentti

Kategoria(t): Maaliskuu 2016, Uncategorized

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s