Miksi valheet vetoavat? Musta propaganda somessa

Viime aikoina on hämmästelty sosiaalisessa mediassa esitettyjä keksittyjä ja valheellisia väitteitä, esimerkiksi ulkomaalaisten tekemistä rikoksista. Väitteet ovat valheellisuudestaan huolimatta levinneet ja osa niistä on jopa otettu tosissaan.

Kyse on propagandasta, joka voidaan jakaa kolmeen luokkaan: Valkoinen propaganda on totuudellista, myönteistä ja lähde on tiedossa. Musta propaganda sen sijaan on valheellista, vääristeltyä eikä lähde ole tiedossa. Harmaa propaganda sijoittuu näiden kahden välimaastoon.

Musta propaganda on joukkoviestinnän aikakaudella mahdollista vain yksinvaltaisissa yhteiskunnissa, hyvänä esimerkkinä itänaapurimme. Sosiaalinen media ja sen myötä mahdollistuva henkilökohtainen joukkoviestintä mahdollistavat mustan propagandan myös vapaan tiedonvälityksen yhteiskunnissa. Mustaa propagandaa voi tuottaa kuka vaan, hyvänä esimerkkinä MV-lehti.

Miksi musta propaganda vetoaa ihmisiin? Verkossa muodostuu omia yhteisöjä erilaisten asioiden ympärille. Näitä voidaan nimittää intressiyhteisöiksi.  Nämä yhteisöt voivat liittyä ravintoon, kuten karppaukseen, maahanmuuttoon tai vaikkapa rokotuksiin ja niiden vastustamiseen.

Olennaista on ryhmäytyminen: yhteisöstä muodostuu kiinteä ryhmä, joka jollain tavalla asettuu valtavirtaa vastaan. Ryhmä saattaa asettaa itsensä uhrin tai väärinymmärretyn asemaan. Kiinteillä ryhmillä on myös mahdollista ns. ryhmäajattelu (groupthink). Tämä tarkoittaa, että erityksissä olevan, kiinteän ryhmän ajattelutapa ja päätöksenteko saattavat siirtyä äärimmäiseen suuntaan.

Tällaisia ryhmiä on nimitetty episteemisiksi yhteisöiksi. Episteemisyys tarkoittaa tiedonmuodostusta. Yhteisöt ja ryhmät muodostavat omat käsityksensä siitä, mikä on oikeaa ja hyvää tietoa. Yhteisöt myös muotoilevat ongelmat ja vastaukset niihin parhaaksi katsomallaan tavallaan. Yhteisöt määrittelevät asiantuntijuuden: mikä on oikeaa asiantuntijuutta, kehen tai mihin voi luottaa?

Miksi näihin yhteisöihin samastutaan? Meillä ihmisillä on perustarve kuulua ryhmiin. Identiteettimme rakentuu ryhmäjäsenyyksien kautta. Tätä identiteetin osaa nimitetään sosiaaliseksi identiteetiksi. Ryhmään kuuluminen käsitystämme sisä- ja ulkoryhmistä, keitä ovat ”me ja muut”.

Havainnot, kokemukset ja tieto tulkitaan niin, että ne rakentavat sosiaalista identiteettiä. Tällöin myös valheellinen tieto voi vahvistaa maailmankuvaa. Mikäli samastuminen johonkin yhteisöön on voimakasta, alttius mustalle propagandalle kasvaa. Sosiaalinen media puolestaan avaa mahdollisuuden mustalle propagandalle.

Kärjistyneet yhteiskunnalliset tilanteet ja taloudelliset vaikeudet kiihdyttävät toisilleen vastakkaisten ryhmien ja yhteisöjen syntyä. Tällöin voidaan siirtyä mustan propagandan aikaan, jota ei vapaissa yhteiskunnissa harjoiteta valtioiden, vaan yhteisöjen tasolla.

 

 

 

Advertisements

Jätä kommentti

Kategoria(t): Huhtikuu 2016, Uncategorized

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s