Läppärit pois luennoilta

Opiskelijat ovat jo digiloikkansa loikanneet, kaikilla on läppäri nenän edessä luennoilla. Ja melkein kaikilla se, jossa on omenan kuva.

Miltä tilanne näyttää luennoitsijan näkökulmasta? Kaikki ovat uppoutuneet koneeseensa, joko lukien tai kirjoittaen. Kaikki huomio näyttäisi olevan näytössä. Ei aina kovin motivoivaa opettaa, kun suurin osa ei seuraa opetusta. Netistä löytyy kaikenlaista kiinnostavampaa.

Eräs opiskelija teki kerran havainnointiharjoituksen ja huomasi, että luennolla ihmiset lukevat uutisia, ovat (tai ainakin silloin olivat) Facebookissa tai hoitelevat sähköposteja. Noin 20 havainnoitavasta opiskelijasta kolme teki luentomuistiinpanoja koneella.

Tietysti ilman läppäriäkin voi ajatus lähteä harhailemaan ja läsnäolo on vain fyysistä. Silti väitän, että läppäri luennolla lisää muita aktiviteetteja ja henkinen poissaolo kasvaa.

Joskus luennot ovat tylsiä ja puuduttavia. Luentoja ei saisikaan olla liikaa, mutta kyllä niillä edelleen paikkansa on. En oikein keksi parempaakaan opetusmuotoa suurelle määrälle opiskelijoita. Luentoja pitää kyllä jatkuvasti kehittää ja luentojen rinnalle pitää saada monimuotoisia oppimisen tapoja. Luentoja kuitenkin pidetään ja tullaan jatkossakin pitämään ja niiden yhteydessä tietokoneen käyttö ei oppimista juuri edistä.

Jotkut voivat väittää, että pystyvät tekemään montaa asiaa yhtä aikaa tehokkaasti. Ihmisen aivot eivät kuitenkaan kykene hoitamaan montaa asiaa kerralla kunnolla. Aivotutkija Tiina Parviainen sanoo, että ”ihminen ei pysty multitasking-toimintaan eli aidosti yhtä aikaa keskittymään moneen asiaan”.  Montaa asiaa voi yrittää tehdä kerralla, mutta mitään ei tule tehdyksi kunnolla.

Digiloikkia tehdessä ajatellaan, että kun kaikkia härpäkkeitä käytetään mahdollisimman paljon koko ajan, niin hyvä tulee. Arno Kotro toteaa osuvasti koulun digiloikkaa pohtiessaan, että ”ongelma ei tosiaankaan ole se, että lapsilla ja nuorilla ei olisi tarpeeksi konekontaktia. Ongelma on se, että heillä ei ole riittävästi aikuiskontaktia.”

Peruskoulun ja lukion jälkeen ei samalla tavalla tarvita aikuiskontaktia, mutta ihmiskontaktia kylläkin. Luennolla sitä ei useinkaan synny. Mutta se voisi syntyä, jos kaikki – niin opiskelijat kuin opettajat – olisivat aktiivisesti läsnä tilanteessa. Opiskelija voisi esimerkiksi kysyä. Kysymyksiä esitetään kuitenkin harvemmin – varsinkin kun uppoudutaan läppärin näyttöön.

Jos voisin määrätä, kieltäisin läppäreiden käytön luennoilla pedagogisista syistä. Opiskelijoiden oppiminen paranisi.

 

Mainokset

8 kommenttia

Kategoria(t): Huhtikuu 2017

8 responses to “Läppärit pois luennoilta

  1. mrahikka

    Mitäs jos rohkeasti pedagogina sanoisit opiskelijoille että ”Läpät alas”. Jos haluat perustella/motivoida asiaa niin tee se. Suurin osa opiskelijoista on ihan fiksuja, he ymmärtävät puhetta.

    Liked by 1 henkilö

    • Kyllä, juuri näin pitää tehdä. Itseäni on yllättänyt se, että myös seminaareissa (kandi ja gradu) opiskelijat ovat koneella omissa maailmoissaan, kun kanssaopiskelija pitää esitystä. Tästä viritin keskustelua ja se oli selvästi kiusallinen aihe – ja läpät menivät pikkuhiljaa kiinni 🙂

      Liked by 1 henkilö

  2. Uskon, että muistiin painuu asia, jota ihminen pitää huomion arvoisena. Jos luennolla lukee uutisia, itse luento ei ole huomiossa ensisijainen, eikä jää muistiin.

    Läppärillä voi siis tietenkin tehdä muistiinpanoja ja hakea webistä lisää tietoa asioista, joista opettaja puhuu, jolloin huomio on opetettavassa aiheessa. Opettaja voi itse edesauttaa tätä tarjoamalla luennolla käytettäväksi palautesysteemin, jossa opiskelijat voivat vaikka kirjoittaa kysymyksiä ja äänestää niitä, ja sitten luennon lopulla käydään itse kysymyksiä läpi – mieluiten yhdessä. Tämä toki helpottaa uutistenlukijoiden esitystä, ettäkö heitä muka kiinnostaisi kiinnostamaton luento – siinä suhteessa huono. Mutta tämä myös tarjoaa mahdollisuuden ja rohkaisee lähestymään opetusta yhtä kanavaa kautta lisää.

    Tykkää

  3. Luentovideo tuplanopeudella kotona katsottuna on usein parempi tapa pitää mielenkiinto yllä luennon asiaan kuin itse luennolla seuraaminen. Kun luennon intensiteetti muistuttaa enemmän lätkämatsia kuin hautajaisia niin aivot pysyvät hereillä. Sitten on toki vielä se, että luento on niin kehno tapa opettaa yhtään mitään. Jos on koskaan opettanut millään luokka-asteella, niin huomaa kyllä että ilman älylaitteitakin se oppilaiden huomio karkaa viimeistään 10min kohdalla muualle, jos vain jauhaa samaa asiaa luentomaisesti siellä luokan edessä. Toki oppilaita voi piristää karttakeppiä pöydän kulmaan paukuttamalla, mutta itse ennemmin suunnittelisin tuntini vaihtelevammiksi.

    Digilaitteet antavat oppilaille vain mahdollisuuden säästää sen 90% ajastaan oleellisempaan luentosalissa mikä menisi tyhjänpäiväiseen luennoitsijan jorinan kuunteluun ja aivan muiden asioiden aivoissa pyörittelyyn, se loppu hyödyllinen 10% kuunnellaan edelleen. Tässä YLEn jutussa on mielestäni hyvä esimerkki siitä, että oppimistuloksia saa nostettua paljon tehokkaammin opetusmetodeja uudistamalla kuin läppärien käyttöä suitsimalla http://yle.fi/uutiset/3-8410213

    Tykkää

    • Pitkälti samaa mieltä kanssasi, mutta eihän luennon tarvitse olla tuhjänpäiväistä jorinaa? En silti pidä luentoa minään ideaalina, tilanne on tietysti kovin erilainen 20 tai 150 opiskelijan kanssa.

      Tykkää

  4. Itse kytkisin tämän pohdintaan keskittymisestä ja läsnäolosta. Tällä hetkellä on vallalla ajattelu, jonka mukaan samanaikaisesti pitää tehdä useita asioita. Pitää ainakin näyttää tehokkaalta.

    Olen ehkä hivenen vanhanaikainen, mutta arvostan läsnäoloa. Se on myös kunnioitusta puhujia kohtaan. Kun menen luennolle yleisöksi tai kokoukseen osallistujaksi, pyrin pitämään älylaitteet pois ja keskittymään itse tilanteeseen.

    Näin saan kuulijana paljon enemmän käsiteltävästä aiheesti irti. Olen myös vuorovaikutteisempi, kun pystyn kunnolla keskittymään käsiteltävänä olevaan asiaan.

    Ja väittäisinkin, että olen hyvin harvoin ollut ns. huonolla luennolla. Aina mukaan tarttuu jokin uusi ajatus.

    Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s