Arvoituksellinen algoritmi – tarvitaanko algoritmilukutaitoa?

”Algoritmi päättää jo senkin, kuka kutsutaan työhaastatteluun.”  – Taloussanomat 10.3.2017

”Vaikuttiko Facebookin algoritmi Yhdysvaltain vaalitulokseen?” – Yle 9.11.2016

Algoritmit vilisevät päivittäisissä uutisissa, poliitikoiden puheessa ja seminaareissa. Vaikuttaa siltä, että algoritmit ohjaavat, tekevät päätöksiä ja käyttävät valtaa.

Olin parissa algoritmeja käsittelevässä tilaisuudessa, joissa kaksi asiaa tuli selväksi. Algoritmeja mystifioidaan, aivan kuin ne olisivat itsenäisiä ja mystisiä toimijoita, joita ei oikein ymmärrä. Toiseksi näyttää siltä, että erilaiset käsitteet ovat sekaisin: algoritmit, data, big data, koneoppiminen ja deep learning.

Data ja algoritmit ovat eri asioita, mikä näyttää usein sekoittuvan. Algoritmi on ihmisen tekemä toimintaohje, joka annetaan koneelle tai robotille. Algoritmeja on ollut jo pitkään, esimerkiksi taskulaskimissa.

Algoritmit voivat olla yksinkertaisia toimintaohjeita, mutta suuri algoritmien joukko tekee niiden toiminnasta jo varsin monimutkaista. Kun algoritmit vielä oppivat, on niiden toiminta jo varsin kehittynyttä. Koneoppivat ohjelmat voivat olla niin mutkikkaita, etteivät edes niiden kehittäjät enää pysty ratkaisemaan niissä ilmeneviä ongelmia.

Data puolestaan on yksinkertaisesti informaatiomassaa, joka voi olla hyvin epäselvää ja järjestäytymätöntä. Datan merkitys on kieltämättä suuri Facebookin ja Googlen kaltaisille yrityksille. Onkin sanottu, että data on uusi öljy.

Mutta data ei vielä tee mitään, vaan sitä pitää analysoida. Perinteisesti tutkijat ovat tätä tehneet. Algoritmit tekevät analysointia automatisoidusti ja kun ne tekevät analyysia ja päätelmiä kehittyneesti ja samalla oppien, muuttuu data nopeasti hyvin jalostettuun muotoon.

Suurin ongelma lienee se, että käyttäjillä ei ole mitään käsitystä mitä algoritmit tekevät ja milloin. Toisinaan ne voivat olla hyödyllisiä, esimerkiksi verkkokaupoissa suositusten tekemisessä. Algoritmeja käytetään myös hyvin vaativiin tehtäviin, kuten lääkkeiden kehittämiseen.

Mutta algoritmit myös vaikuttavat tiedonvälitykseen ja sosiaalisiin suhteisiin. Facebookissa koko näkymämme on algoritmin tuottamaa. Algoritmi päättelee, mitä ja kenen jakamia sisältöjä näemme. Algoritmin toiminta näyttäytyy usein käyttäjille ihmisten toimintana, mikä herättää jo eettisiäkin kysymyksiä. Harto Pönkä toteaa kirjoituksessaan, että algoritmit uhkaavat somen aitoutta.

Yhteiskuntatieteessä algoritmeihin on usein suhtauduttu kriittisesti, huolestuen niiden kasvottomasta vaikutuksesta yhteiskuntaan, tiedonvälitykseen ja sosiaalisiin suhteisiin. Kokonaan uusi tutkimusalue onkin algoritmien yhteiskuntatieteellinen tutkimus.

Tutkimuksellisesti on tarpeen erottaa algoritmien tutkimus, niiden vaikutusten tutkimus sekä algoritmeihin liittyvän puheen tutkimus. Matti Nelimarkka esittää blogissaan osuvat kysymykset:

  • Miten julkisessa keskustelussa käytetään sanaa algoritmi ja mitä sillä oikeastaan tarkoitetaan?
  • Voisimmeko silti koettaa olla nostamasta algoritmia kultaiselle jalustalle ja sen sijaan purkaa mitä oikeastaan tarkoitamme sillä?

Kun elämme algoritmien ympäröimänä, herää myös kysymys algoritmilukutaidon tarpeesta, osana medialukutaitoa. Tämä pitää sisällään itse algoritmien ja niiden toiminnan tunnistamisen, mutta myös algoritmeihin liittyvän puheen ja merkitysten kriittisen ymmärtämisen.

 

 

 

Advertisements

4 kommenttia

Kategoria(t): Toukokuu 2017

4 responses to “Arvoituksellinen algoritmi – tarvitaanko algoritmilukutaitoa?

  1. Miten näet algoritmisen lukutaidon eroavan esimerkiksi laskennallisen ajattelun (computational thinking) ajatuksista? Molemmissa kuitenkin ajatuksena on avata laskennallisuuden maagista arkkua ja tuoda sitä arkipäivän ymmärrystä (ainakin mielestäni) siihen, miten se tietokone toimii.

    Laskennallisessa ajattelussa ei ehkä ole kriittistä linssiä niin voimakkaasti, mutta voisikohan sen sovitella sen sisälle mielekkäästi?

    (PS: Blogihan ei ole minun vaan Rajapinta ry:n yhteisblogi.)

    Tykkää

    • En suoraan saottuna osaa arvioida laskennallisen ajattelun ja algoritmilukutaidon eroa – tosin lukutaito pitää sisällään juuri tämän kriittisen linssin, mikä on mielestäni tärkeää. Ja olihan se sinun blogikirjoitus!

      Tykkää

  2. Kaisa Myllylä

    Hei Janne!
    Kirjoituksesi on loistava. Olen Mediakasvatuskeskus Metka ry:ssä työstämässä opetusmateriaalia 7-12-vuotiaiden lasten kanssa työskentelevien aikuisten käyttöön. Suunnitteilla on visuaalistus aiheesta: Mediakuplien synty. Itse näen erittäin tärkeänä käsitteiden määrittelyn, tässäkin kohtaa! Vastaamme materiaalimmamme osaltaan kysymyksiin, kuten – miten digitaalinen toimintaympäristömme oikeastaan rakentuu, ja – miten me itsekin vaikutamme siihen mitä näemme netissä? Olisitko halukas antamaan asiantuntijakommentteja meille? Visuaalistuksen muoto on vielä työstävaiheessa, mutta raakaversio valmistunee kesäkuun aikana. Tähtäämme seliteanimaatioon. Ystävällisin terveisin Kaisa Myllylä, Mediakasvatuskeskus Metka ry

    Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s