Johtaminen merkitysten luomisena

Nokian entinen pääjohtaja Jorma Ollila sanoi muistelmissaan, että toimitusjohtajalla on kolme tärkeää tehtävää: Kommunikointi, kommunikointi ja kommunikointi! Tämä on helppo allekirjoittaa. Tokaisu näyttäytyy kuitenkin hyvin erilaisena, riippuen viestintäkäsityksestä.

Jos viestintä nähdään tiedon siirtämisenä paikasta toiseen tai ihmiseltä toisille ihmisille, viestinnän onnistumisen kannalta kyse on viestinnän määrästä. Kun viestitään riittävästi, asiat ovat kunnossa.

Jos viestintä nähdään sosiaalista todellisuutta rakentavana ja luovana, näyttäytyy viestinnän rooli varsin erilaisena. Tällöin kieli ei ole vain keino välittää tietoa, vaan kielenkäytöllä luodaan sosiaalista todellisuutta.

Johtaminen on siis paitsi tiedon välittämistä myös hyvin paljon organisaatiotodellisuuden rakentamista. Viestinnällään johtaja luo, rakentaa ja toisinaan myös purkaa merkitysjärjestelmiä eli diskursseja.

Johtamisen kannalta on ensisijaisen tärkeää havaita organisaatiossa elävät moninaiset diskurssit. Asioille ei todellakaan ole olemassa yksiselitteisiä määritelmiä.

Ajatellaanpa organisaatioissa toistettavia sanoja: strategia, yrittäjämäisyys tai brändi. Ne voivat tarkoittaa eri ihmisille ja ryhmille hyvin erilaisia asioita. Johdolle strategia voi olla koko toiminnan sisältö ja ydin, lattiatason työntekijälle taas tylsä power point -setti. Johdolle yrittäjämäinen työtapa voi tarkoittaa itsenäistä ja vastuullista työtapaa, lattiatasolle keinoa repiä vielä lisää tehoja työntekijöiden selkänahasta. Myös brändi voidaan tulkita monin eri tavoin.

Käsitteisiin liittyy monia eri merkityksiä, niin positiivisia kuin negatiivisia. Erilaisten merkitysten myötä eri ryhmät elävät erilaisissa todellisuuksissa. Ryhmien merkitysmaailma ei kuitenkaan ole yhdenmukainen. Jokaisessa sosiaalisessa todellisuudessa on aineksia erilaisista merkitysjärjestelmistä. Lattiatasolla strategiaa voidaan pitää yhtä hyvin tylsänä power pointtina kuin organisaation toimintaa ohjaavana tekijänä.

Johtamisen kannalta keskeinen pointti on, että johtaminen on sosiaalisen todellisuuden luomista. Ei riitä, että organisaation kannalta tärkeää ja ”oikeaa” tietoa syötetään organisaatioon. Tärkeämpää on tuottaa organisaation jäsenten kannalta mielekkäitä ja hyvin perusteltuja merkityksiä. Johtamisessa pyritään vakuuttavien todellisuusversioiden tuottamiseen.

Organisaatio on aina erilaisten merkitysjärjestelmien kudelma. Pahimmillaan tämä kudelma on voi sisältää merkityskamppailuja. Johtamisen kannalta ratkaiseva kysymys on se, mikä todellisuusversio on vakuuttavin?

Merkitysten luominen ei onnistu yksisuuntaisella viestinnällä tai tiedon siirrolla. Olennaista on vuorovaikutus, merkityksistä keskustelu ja neuvottelu. Tähän päästään parhaiten dialogilla.

Toisia kunnioittava ja tasa-arvoinen keskustelu eli dialogi on johtamisessa hyvä keino yhteisten merkitysten rakentamiseen. Esimerkiksi strategiaa, yrittäjämäistä työtapaa tai brändiä on paljon helpompi edistää, kun kaikilla osapuolilla on sanoille samansuuntaiset merkitykset, joita he pitävät mielekkäinä ja uskottavina.

 

Jätä kommentti

Kategoria(t): Huhtikuu 2018

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s