Facebook siivoustalkoissa – tuleeko puhdasta?

Facebook on tänä vuonna joutunut hankaluuksiin. Keväällä kävi ilmi käyttäjätietojen myyminen Cambridge Analyticalle. Tietoja käytettiin USA:n vaaleissa ja Brexit-kansanäänestyksessä. Loppukeväästä EU:n tietosuoja-asetus GDPR velvoitti Facebookin ja tietysti kaikki muutkin palvelut huolehtimaan käyttäjien yksityisyydestä. Lisäksi FB:n käyttäjämäärä näyttää joiltain osin vähentyneen, tästä käytiin Suomessa alkusyksystä vääntöä.

Facebook onkin ryhtynyt siivoamaan. Yhdysvaltojen vinkkelistä vaalit oli erityisen hankala tapaus. Tässä Mark Zuckenbergin kirjoituksessa on lueteltu moni vaaleissa ilmenneitä ongelmakohtia sekä toimenpiteitä, joihin FB on ryhtynyt.

Erityisenä ongelmana on valetilit, väärä informaatio sekä läpinäkyvyyden puute. Zuckebergin sanojen mukaan he ovat poistaneet miljoonia valetilejä lähes saman tien niiden perustamisen jälkeen.

FB haluaa myös tehdä kussakin maassa viranomaisten ja järjestöjen kanssa yhteistyötä. Suomessa FB on tarjonnut työkalujaan Faktabaarin käyttöön, joiden avulla sosiaalisen median alustoja voidaan tarkkailla paremmin.

FB hakee yhteistyökumppaneita eri maissa, Suomessakin he toivovat lisää yhteistyötä. Heidän edustajansa kiertää Suomessa puhumassa ja hakemassa kumppaneita. Vaarana tietysti on, että työ ulkoistetaan muille tahoille. Ehdoton plussa on, että esimerkiksi Suomessa FB tekee yhteistyötä mediakasvatusta ja lasten suojelua toteuttavien organisaatioiden kanssa.

FB on myös julkaissut verkko-opiskelumateriaaleja palvelun parempaan käyttöön, tosin lähinnä uran ja bisneksen kannalta.

Skeptikko voi tietysti kysyä, kuinka aitoa FB:n toiminta on? Haluavatko he todella suojella demokratiaa, kuten Zuckenberg kirjoittaa? Uskottavuutta tuskin lisää se, ettei Zuckenberg ole suostunut osallistumaan International Grand Committee on Disinformation -nimisen komitean perustamiskokoukseen.

Olipa motiivi mikä hyvänsä, ovat toimet hyviä. Niitä olisi tietysti pitänyt tehdä jo paljon aikaisemmin. Suuri kysymys on, tuleeko puhdasta? Siivoustalkoot eivät ole pelkästään FB:n hanke, sillä samanlaiset siivoustalkoot ovat menossa Twitterissä.

Sekavaa näyttää olevan myös yhtiön sisällä, ehkä siivoaminen pitäisi aloittaa myös siellä.

 

Kohti suuria työtiloja

Työtilojen suunnittelussa näyttää suuri olevan kaunista. Konttoreista ja luokkahuoneista tehdään suuria tiloja, joissa voi työskennellä kymmeniä, jopa sata ihmistä. Päivän sana on monitila, jossa tila muotoutuu tarpeiden mukaan.

Avokonttori on monissa tutkimuksissa todettu ongelmalliseksi. Ne eivät tarjoa riittävää rauhaa keskittymistä vaativaan työhön. Yllättävää on, että myöskään oletetut edut eivät toteudu: vuorovaikutus ja yhteistyö on avokonttoreissa vähentynyt.

Avokonttorien ongelmia on ratkottu siirtymällä monitiloihin. Hyvin suunnitelluista monitiloista on saatu avokonttoreita parempia kokemuksia. Monitilaa on verrattu kotiin, jossa eri huoneet ja tilat ovat eriytyneet käyttötarkoituksen mukaan.

Suomalainen kalusteyritys lupaa, että monitilatoimistossa paranee työhyvinvointi, tehokkuus kasvaa ja yrityksen mielikuva kirkastuu. Lisäksi rahaa säästyy. Melko paljon luvattu!

Suomalaisissa yliopistoissakin on jonkun verran siirrytty monitiloihin. Kokemukset eivät ole kummoisia ja yleinen mielipide on, etteivät monitilat sovellu tutkimustyön vaatimuksiin.

Haave suuresta, yhteisestä, joustavasta tilasta elää myös koulujen kohdalla. Suomessakin useita kokeiluita joissa useampia luokka on yhdistetty, kuten tästä BBC:n videosta käy ilmi. Kouluista kuuluu kuitenkin viestiä, että suuret tilat ja ryhmät aiheuttavat hälyä, mikä haittaa erityisesti oppimisvaikeuksista kärsiviä oppilaita.

On olemassa itsestäänselvä oletus, että avokonttori/monitila-malli on hyvä. Jo vuosia sitten eräässä opetusalan seminaarissa työelämän edustaja näytti ns. modernia avomallista työtilaa ja sanoi, että kouluissa pitäisi siirtyä tällaiseen. Sitä hän ei sanonut, miksi näin pitäisi tehdä. Kaikkienhan se pitäisi tajuta! – Minä en tajunnut…

En ole ymmärtänyt, miksi jokaisen työntekijän pitäisi joka aamu kuljeskella kärryn kanssa ja etsiä konttorista uusi paikka? Tai miksi on hienoa, että työtä tehdään kuulokkeet tai kuulosuojaimet korvilla (kuten oppilas edellä BBC:n videolla)? Miten tämä edistää työtä, vuorovaikutusta, luovuutta ja tehokkuutta? Varmaan näitäkin vaikutuksia on, mutta lisää se myös säätämistä, hankaloittaa työtä ja syö työtehoa.  Ja kuten tutkimukset osoittavat, se myös vähentää vuorovaikutusta.

Uudenlaisia tiloja varmasti tarvitaan niin työpaikoilla kuin kouluissa. Ne pitää suunnitella hyvin. Kyse ei ole pelkästään tiloista, vaan työn luonteen ja toimintakulttuurin huomioimisesta.  Niiden suunnittelussa on aivan liian usein seuraavia ongelmia.

• Tilaratkaisut sanellaan ylhäältäpäin.
• Varsinaisia tiloissa toimivia ei kuunnella suunnittelussa.
• Suuri ihmismääri yhdessä tilassa aiheuttaa työskentelyä haittaavaa melua.
• Monitila ei sovi kaikkeen työhön.
• Suurin motiivi tilaratkaisuissa on rahan säästö.

Kaikki vanhanaikaiset tilat eivät ole välttämättä huonoja. Joskus oma työhuone tai pienempi luokkahuone voi olla aivan toimiva. Se ei estä yhteistyötä ja vuorovaikutusta.

Loppukevennys: Hallituskin kokeili avokonttoria, mutta homma ei tainnut lähteä lentoon! Tosin tämä ei ole avokonttori, vaan neuvottelutila!

Lähde: https://yle.fi/uutiset/3-8033586