Kuukausittainen arkisto:syyskuu 2019

Some-tähteyden nurja puoli

Sosiaalinen media on mahdollistanut some-tähtien syntymisen hetkessä, ilman agentteja ja tuotantoyhtiöitä. Suomessa ensimmäisiä some-tähtiä oli Sara Forsberg, joka latasi eri kieliä esittelevän videon nettiin. Videota on katsottu lähes 21 miljoonaa kertaa. Forsbergista tuli samantien some-tähti, jonka ura vei myös suurille markkinoille Yhdysvaltoihin.

Tämä innostaa nuoria. Jos on erityinen taito tai muuten vaan kiinnostava tyyppi, tie tähdeksi olla lyhyt. ”Yhteistyö” yritysten kanssa toi ensin mukanaan ilmaisia tuotteita ja palveluita, sittemmin hyvät tulot. Kuulostaa todella houkuttelevalta: nopea tie tähdeksi, rahaa, matkoja, piireihin pääseminen.

Viime aikoina on esille noussut some-tähteyden nurja puoli. Monille some-tähdille työ on aiheuttanut mielenterveysongelmia, kun uusia sisältöjä pitää keksiä koko ajan, työn ja vapaa-ajan rajaa ei ole ja yksityisyys kärsii.

Yksi Suomen suosituimmista tubettajista Mmiisas kertoo kärsivänsä paniikkihäiriöstä ja pitää työtään yhtenä merkittävänä syynä: ”Olen varma, ettei minulla olisi esimerkiksi paniikkihäiriötä ilman työtäni ja sen luomia paineita.”

Viestintätoimisto Manifeston tuore somebarometri kertoo, että joka kolmas somevaikuttaja on harkinnut lopettamista.

Lopettamisaikeiden syinä korostuvat somemaailman uuvuttavuus, ajanpuute ja ansaintamallin haastavuus. Kiire ja paineet laadukkaasta sisällöstä ajavat sometähtiä uupumuksen partaalle.

Miksi tässä näin kävi? Miksei nuorten uuden jutut ja itseilmaisu somessa ollutkaan pelkästään hyvä tai kiva asia?

Julkisuus on toki aina aiheuttanut ongelmia. Tuttua on näyttelijöiden, pop-tähtien ja urheilijoiden ongelmat, niin mielenterveyden kuin päihteiden kanssa. Yksityisyyden menettäminen voi tulla yllätyksenä. Some-tähdet eivät ehkä ole valmiita siihen, että he ovat julkkiksia koko ajan, ei vain somessa.

Some-tähdistä saattaa tulla tähtiä melko yksin. Perinteisillä julkkiksilla on usein agentti tms. tukemassa ja hoitamassa asioita. Some-tähden pitäisi, ainakin aluksi, pyörittää yhden ihmisen tuotantoyhtiötä, hoitaa viestintää ja hallita julkisuutta. Amatöörien pitäisi siis toimia kuin ammattilaisten – somebarometri kertookin, että sometähteydestä on tullut entistä ammattimaisempaa.

Nuori ikä lisää ongelmien mahdollisuuksia, kun some-tähden kasvu aikuiseksi voi olla pahasti kesken. Esimerkiksi Justin Bieber löydettiin Youtube-videolta vain 13-vuotiaana. Vaikka Bieber ei ole varsinainen sometähti, Ilman somea häntä ei olisi löydetty näin nuorena. Tähteyden myötä alkoivat myös ongelmat ja sekoilut.

Some-tähtien ongelma voi myös olla se, että he ovat uudenlaisia julkkiksia. Urheilijat urheilevat, pop-tähdet laulavat ja näyttelijät näyttelevät. Mutta mitä some-tähdet tekevät? Kaikkea tätä ja paljon muutakin. Monet heistä ovat taitavia tekemisissään. Mutta paineita saattaa tuoda se, kun oma paikka pitää koko ajan lunastaa, sillä koko some-tähteys on aikalailla uusi asia.

Yhtä ongelmaa emme vielä ole kovin paljon nähneet: entiset some-tähdet. Entäpä kun suosio loppuu, kuten tähdille yleensä käy. Mitä sen jälkeen? Onko koulutusta tai ammattia?

Pelkkää ongelmaa some-tähteys ei tietysti ole. Some mahdollistaa monenlaisen itsensä ilmaisemisen, vuorovaikutuksen, menestymisen ja viihtymisen. Tähdeksi nouseminen on kuitenkin aina haasteellista, olipa mikä tahansa tähti. Toiset ovat siihen valmiimpia kuin toiset.

Jätä kommentti

Kategoria(t): Syyskuu 2019, Uncategorized

Heikentääkö vai parantaako netti hyvinvointiamme?

Uhkakuvissa internet tuhoaa mielenterveytemme, aiheuttaa riippuvuutta sekä aiheuttaa fyysisiä ongelmia. Optimistit näkevät, että internet avaa uusia mahdollisuuksia itseilmaisuun, sosiaaliseen tukeen, oppimiseen ja siten lisää hyvinvointia.

Mitä asiasta sanoo tutkimus?

Hyvinvointi on laaja ja epämääräinen käsite. Voidaan erotella subjektiivinen ja objektiivinen hyvinvointi. Netin ja sosiaalisen median vaikutuksesta hyvinvointiin on tärkeämpää tarkastella subjektiivista hyvinvointia eli henkilön omaa arviota siitä, kuinka tyytyväinen ihminen on omaan elämäänsä.

Tutkimuksia internetin ja sosiaalisen median positiivisista ja negatiivisista vaikutuksista on paljon. Tutkimusten hieman ristiriitaisia tuloksia on tulkittu kahden hypoteesin kautta. Lisäämishypoteesi olettaa, että verkon ja sosiaalisen median käyttö lisää sosiaalisia suhteita ja tukea, myös kasvotusten, jolloin hyvinvointi lisääntyy. Vastakkainen näkökulma on korvaamishypoteesi, jonka mukaan verkon käyttö korvaa kasvokkaisia suhteita ja heikentää sosiaalisten suhteiden laatua ja sosiaalista tukea. Nämä hypoteesit kuvaavat hyvin myös arkista käsitystä netin vaikutuksesta hyvinvointiin.

Koska netti on moniulotteinen ja monia palveluita sisältävä, tulisi eri nettipalveluiden yhteyttä hyvinvointiin tarkastella eritellymmin. Viime vuosina hyvinvoinnin tutkimus on keskittynyt sosiaaliseen mediaan ja vieläpä Facebookiin. Näiden tutkimus pohjalta ei välttämättä voi tehdä yleistäviä johtopäätöksiä koko netin yhteydestä hyvinvointiin, joskin vaikutukset lienevät samansuuntaisia.

Viime aikaisista tutkimuksista kiinnostava on australialaistutkimus, jossa tarkasteltiin viiden päivän Facebook-käyttötauon vaikutuksia stressihormonin muutoksiin (kortisoli) sekä subjektiiviseen arvioon hyvinvoinnista. Paradoksaalisesti hormonin määrä laski, mutta subjektiiviset arviot osoittivat hyvinvoinnin heikentymistä. Tuloset eivät antaneet yksiselitteistä kuvaa Facebook-tauon vaikutuksista. Heikentynyt hyvinvointi voi myös johtua runsaasta Facebookin käytöstä, jopa riippuvuudesta, jolloin viiden päivän tauko voikin aiheuttaa pahoinvointia. Lisäksi viisi päivää on melko lyhyt aika.

Joissain tutkimuksissa on tullut esille sukupuolten välisiä eroja. Laajassa brittitutkimuksessa vertailtiin sosiaalisen median vaikutuksia 13–16-vuotiaiden tyttöjen ja poikien hyvinvointiin. Tulokset osoittivat, että runsas sosiaalisen median käyttö oli yhteydessä nuorten huonovointisuuteen. Mitä enemmän nuoret käyttivät somea, sitä vähemmän heillä oli aikaa liikunnalle, he nukkuivat vähemmän ja altistuivat nettikiusaamiselle.

Tytöille some näytti tuottavan enemmän haitallisia vaikutuksia kuin pojille. Sukupuolten väliset erot voivat liittyä siihen, että tytöille someen liittyvän ulkonäkökeskeisyyden arvostaminen on tärkeämpää. Pojilla esimerkiksi pelaaminen saattaa olla tärkeämpi pätemisen ja identiteetin rakentamisen paikka.

Sukupuolten välisiä eroja pohdittaessa on kuitenkin tärkeä muistaa, että tutkimuksessa on kyse keskiarvoista. Tällöin sukupuolten sisällä on suurta yksilöllistä vaihtelua, jolloin sukupuolistereotyyppisten päätelmien tekemisessä – varsinkin yksilötasolla – on oltava hyvin varovainen.

Sosiaalisen median vaikutus hyvinvointiin on monitahoinen asia syy-seuraussuhteiltaan. Ei ole varmaa näyttöä, että some aiheuttaa pahoinvointia, sillä pahoinvointi voi myös lisätä somen käyttöä. Jos nuori on yksinäinen, sosiaaliset suhteet eivät ole palkitsevia tai hän ei saa onnistumisen kokemuksia, sosiaalinen media voi olla paikka, josta sosiaalisia suhteita ja onnistumisia haetaan. Some voi myös olla vain paikka kuluttaa aikaa, jos ei ole muuta tekemistä.

Hyvinvoinnin kannalta ratkaisevaksi näyttää nousevan aktiivinen tai passiivinen käyttö, varsinkin yhteisöpalveluiden osalta. Taustalla tässä on yleinen tutkimustulos, jonka mukaan positiiviset sosiaaliset suhteet eli sosiaalinen pääoma tuottaa hyvinvointia. Sosiaalisen median käyttöön sovellettuna tämä tarkoittaa sitä, että aktiviinen ja rakentava kommentointi lisää sosiaalisia suhteita ja sosiaalisista suhteista saatavaa tyydytystä.

Vastaavasti passiviinen sosiaalisen median passiivinen käyttö ei edistä rakentavia sosiaalisia suhteita, vaan johtaa pikemminkin vertailemaan omaa elämäänsä toisten elämään, joka saattaa näyttää somessa hohdokkaammalta kuin se oikeasti onkaan. Tämä saattaa lisätä kateutta ja heikentää hyvinvointia. Tutkimuksia aktiivisen ja passiivisen somen käytöstä hyvinvointiin on runsaasti ja tulokset tukevat edellä esitettyä mallia. Aktiivisessa käytössä on tietysti olennaista rakentava, toisia ihmisiä arvostava ja sosiaalisia suhteita vaaliva vuorovaikutustyyli.

Lähteet

Glaser, Philip; Liu, James H.; Hakim, Moh Abdul; Vilar, Roosevelt; Zhang, Robert (2018) Is Social Media Use for Networking Positive or Negative? Offline Social Capital and Internet Addiction as Mediators for the Relationship between Social Media Use and Mental Health New Zealand Journal of Psychology, 47, 3, 12-18.

Vanman, Eric, Baker, Rosemary & Tobin, Stephanie (2018) The burden of online friends: the effect of giving up Facebook on stress an well-being. The Journal of Social psychology. https://doi.org/10.1080/00224545.2018.1453467.

Verduyn, Philippe, Ybarra, Oscar, Résibois, Maxime, Jonides, john & Kross, Ethan (2017) Do Social Network Sites Enhance or Undermine Subjective Well-Being? A Critical Review. Social Issues and Policy Review, 11, 1, 274-302.

Viner, Russell  M., Aswathikutty-Gireesh, Aswathikutty, Stiglic, Neza, Hudson, Lee D., Goddings, Anne-Lise, Ward, Joseph L. & Nicholls, Dasha E. (2019) Roles of cyberbullying, sleep, and physical activity in mediating the effects of social media use on mental health and wellbeing among young people in England: a secondary analysis of longitudinal data. The Lancet Child & Adolescent Health: doi.org/10.1016/S2352-4642(19)30186-5

 

2 kommenttia

Kategoria(t): Syyskuu 2019