Heikentääkö vai parantaako netti hyvinvointiamme?

Uhkakuvissa internet tuhoaa mielenterveytemme, aiheuttaa riippuvuutta sekä aiheuttaa fyysisiä ongelmia. Optimistit näkevät, että internet avaa uusia mahdollisuuksia itseilmaisuun, sosiaaliseen tukeen, oppimiseen ja siten lisää hyvinvointia.

Mitä asiasta sanoo tutkimus?

Hyvinvointi on laaja ja epämääräinen käsite. Voidaan erotella subjektiivinen ja objektiivinen hyvinvointi. Netin ja sosiaalisen median vaikutuksesta hyvinvointiin on tärkeämpää tarkastella subjektiivista hyvinvointia eli henkilön omaa arviota siitä, kuinka tyytyväinen ihminen on omaan elämäänsä.

Tutkimuksia internetin ja sosiaalisen median positiivisista ja negatiivisista vaikutuksista on paljon. Tutkimusten hieman ristiriitaisia tuloksia on tulkittu kahden hypoteesin kautta. Lisäämishypoteesi olettaa, että verkon ja sosiaalisen median käyttö lisää sosiaalisia suhteita ja tukea, myös kasvotusten, jolloin hyvinvointi lisääntyy. Vastakkainen näkökulma on korvaamishypoteesi, jonka mukaan verkon käyttö korvaa kasvokkaisia suhteita ja heikentää sosiaalisten suhteiden laatua ja sosiaalista tukea. Nämä hypoteesit kuvaavat hyvin myös arkista käsitystä netin vaikutuksesta hyvinvointiin.

Koska netti on moniulotteinen ja monia palveluita sisältävä, tulisi eri nettipalveluiden yhteyttä hyvinvointiin tarkastella eritellymmin. Viime vuosina hyvinvoinnin tutkimus on keskittynyt sosiaaliseen mediaan ja vieläpä Facebookiin. Näiden tutkimus pohjalta ei välttämättä voi tehdä yleistäviä johtopäätöksiä koko netin yhteydestä hyvinvointiin, joskin vaikutukset lienevät samansuuntaisia.

Viime aikaisista tutkimuksista kiinnostava on australialaistutkimus, jossa tarkasteltiin viiden päivän Facebook-käyttötauon vaikutuksia stressihormonin muutoksiin (kortisoli) sekä subjektiiviseen arvioon hyvinvoinnista. Paradoksaalisesti hormonin määrä laski, mutta subjektiiviset arviot osoittivat hyvinvoinnin heikentymistä. Tuloset eivät antaneet yksiselitteistä kuvaa Facebook-tauon vaikutuksista. Heikentynyt hyvinvointi voi myös johtua runsaasta Facebookin käytöstä, jopa riippuvuudesta, jolloin viiden päivän tauko voikin aiheuttaa pahoinvointia. Lisäksi viisi päivää on melko lyhyt aika.

Joissain tutkimuksissa on tullut esille sukupuolten välisiä eroja. Laajassa brittitutkimuksessa vertailtiin sosiaalisen median vaikutuksia 13–16-vuotiaiden tyttöjen ja poikien hyvinvointiin. Tulokset osoittivat, että runsas sosiaalisen median käyttö oli yhteydessä nuorten huonovointisuuteen. Mitä enemmän nuoret käyttivät somea, sitä vähemmän heillä oli aikaa liikunnalle, he nukkuivat vähemmän ja altistuivat nettikiusaamiselle.

Tytöille some näytti tuottavan enemmän haitallisia vaikutuksia kuin pojille. Sukupuolten väliset erot voivat liittyä siihen, että tytöille someen liittyvän ulkonäkökeskeisyyden arvostaminen on tärkeämpää. Pojilla esimerkiksi pelaaminen saattaa olla tärkeämpi pätemisen ja identiteetin rakentamisen paikka.

Sukupuolten välisiä eroja pohdittaessa on kuitenkin tärkeä muistaa, että tutkimuksessa on kyse keskiarvoista. Tällöin sukupuolten sisällä on suurta yksilöllistä vaihtelua, jolloin sukupuolistereotyyppisten päätelmien tekemisessä – varsinkin yksilötasolla – on oltava hyvin varovainen.

Sosiaalisen median vaikutus hyvinvointiin on monitahoinen asia syy-seuraussuhteiltaan. Ei ole varmaa näyttöä, että some aiheuttaa pahoinvointia, sillä pahoinvointi voi myös lisätä somen käyttöä. Jos nuori on yksinäinen, sosiaaliset suhteet eivät ole palkitsevia tai hän ei saa onnistumisen kokemuksia, sosiaalinen media voi olla paikka, josta sosiaalisia suhteita ja onnistumisia haetaan. Some voi myös olla vain paikka kuluttaa aikaa, jos ei ole muuta tekemistä.

Hyvinvoinnin kannalta ratkaisevaksi näyttää nousevan aktiivinen tai passiivinen käyttö, varsinkin yhteisöpalveluiden osalta. Taustalla tässä on yleinen tutkimustulos, jonka mukaan positiiviset sosiaaliset suhteet eli sosiaalinen pääoma tuottaa hyvinvointia. Sosiaalisen median käyttöön sovellettuna tämä tarkoittaa sitä, että aktiviinen ja rakentava kommentointi lisää sosiaalisia suhteita ja sosiaalisista suhteista saatavaa tyydytystä.

Vastaavasti passiviinen sosiaalisen median passiivinen käyttö ei edistä rakentavia sosiaalisia suhteita, vaan johtaa pikemminkin vertailemaan omaa elämäänsä toisten elämään, joka saattaa näyttää somessa hohdokkaammalta kuin se oikeasti onkaan. Tämä saattaa lisätä kateutta ja heikentää hyvinvointia. Tutkimuksia aktiivisen ja passiivisen somen käytöstä hyvinvointiin on runsaasti ja tulokset tukevat edellä esitettyä mallia. Aktiivisessa käytössä on tietysti olennaista rakentava, toisia ihmisiä arvostava ja sosiaalisia suhteita vaaliva vuorovaikutustyyli.

Lähteet

Glaser, Philip; Liu, James H.; Hakim, Moh Abdul; Vilar, Roosevelt; Zhang, Robert (2018) Is Social Media Use for Networking Positive or Negative? Offline Social Capital and Internet Addiction as Mediators for the Relationship between Social Media Use and Mental Health New Zealand Journal of Psychology, 47, 3, 12-18.

Vanman, Eric, Baker, Rosemary & Tobin, Stephanie (2018) The burden of online friends: the effect of giving up Facebook on stress an well-being. The Journal of Social psychology. https://doi.org/10.1080/00224545.2018.1453467.

Verduyn, Philippe, Ybarra, Oscar, Résibois, Maxime, Jonides, john & Kross, Ethan (2017) Do Social Network Sites Enhance or Undermine Subjective Well-Being? A Critical Review. Social Issues and Policy Review, 11, 1, 274-302.

Viner, Russell  M., Aswathikutty-Gireesh, Aswathikutty, Stiglic, Neza, Hudson, Lee D., Goddings, Anne-Lise, Ward, Joseph L. & Nicholls, Dasha E. (2019) Roles of cyberbullying, sleep, and physical activity in mediating the effects of social media use on mental health and wellbeing among young people in England: a secondary analysis of longitudinal data. The Lancet Child & Adolescent Health: doi.org/10.1016/S2352-4642(19)30186-5

 

2 kommenttia

Kategoria(t): Syyskuu 2019

2 responses to “Heikentääkö vai parantaako netti hyvinvointiamme?

  1. EDIT. Lisäämishypoteesi olettaa [ETTÄ] verkon ja sosiaalisen median käyttö lisää sosiaalisia suhteita

    Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s