Kun organisaatio elää vanhassa viestintämaailmassa: case Oaj

Jo lähes puhkikulutettu mantra toistaa, että organisaatiot eivät enää voi hallita itseään koskevaa julkisuutta, vaan keskustelua käydään pitkälti netin ja somen ansiosta erilaisissa paikoissa, eikä organisaatio voi olla välittämättä tästä keskustelusta.

Monille organisaatioille uuteen viestintäympäristöön sopeutuminen näyttää kuitenkin vaikealta. Tästä tuore esimerkki on Opettajien ammattijärjestö Oaj. Järjestön jäsenistössä on tyytymättömyyttä vuosityöaikakokeilusta, joka on ainakin joidenkin kohdalla laskenut palkkaa ja heikentänyt työehtoja. Vuosityöaikaan kriittisesti suhtautuvat ovat perustaneet Facebook-ryhmän, jossa on noin 10 000 jäsentä.

FB-ryhmässä keskustelu on kriittistä. Uutismediassa järjestön johto kuitenkin kuvailee tilannetta täysin eri tavalla: ”Opettajien kuulemisten perusteella (pj. Olli-Pekka) Luukkaiselle on jäänyt kuva, että suurin osa opettajista on tyytyväisiä”. Kun katsoo järjestön kommentteja uutisissa sekä FB-ryhmän keskustelua, syntyy kuvaa kahdesta eri todellisuudesta.

Vanha viisaus on, että asiat ovat niin kuin ne näyttävät olevan. Nyt jäsenistölle asetelma näyttäytyy sellaisena, ettei järjestön johto pidä jäsenien puolta, vaan kääntyy kriittisiä jäseniään vastaan. Monille jäsenille on syntynyt kuva, että oma ammattijärjestö on enemmän työnantajan kuin jäsenistönsä puolella.

Kriitikoita moititaan tällaisissa tilanteista tunteen vallassa toimiviksi. Tämä on paitsi retorinen keino vähätellä kriittisiä puheenvuoroja, myös dramaattinen virhe. Mikäli jäsenille ei synny tunnetta heitä puolustavasta, vaan heitä vastaan asettuvasta johdosta, on järjestön toiminta pahasti pielessä.

Myös jäsenistön kykyä itsenäiseen ajatteluun kyseenalaistetaan, järjestön pj. toteaa: ”Tyytymättömyyttä on paljon, mutta ne (vuosityöaika ja muut tyytymättömyyden lähteet) ovat jossain määrin sekoittuneet keskenään. Siitä tässä on kyse.” Tässä yritetään määritellä ydinongelmaa ja samalla vähätellään jäsenistön ajattelukykyä.

Eräs keino on vähätellä nettiä keskustelupaikkana. Oaj haluaa määritellä itselleen sopivan keskusteluareenan, FB-ryhmä ei käy: ”Haluamme kuitenkin käydä keskustelua julkisessa verkossa, johon kaikki opettajat pääsevät – emme suljetussa ryhmässä”. Liiton virallinen foorumi on Opettaja-lehti. Lehdessä on kriittisiä puheenvuoroja ollut vähän, syyksi on sanottu, että ”Opettaja-lehteen kaikki kriittiset kirjoitukset eivät vain mahdu”.

Onko 10 000 henkilön FB-ryhmä merkittävä julkisuus? Se on hieman vajaa 10 % järjestön jäsenmäärästä, tosin kaikki FB-ryhmässä eivät liene jäseniä. Mutta FB-ryhmä on aktiivisten ja kriittisesti ajattelevien kohtalaisen iso ryhmä, jonka merkitystä ei pidä vähätellä. Järjestön johto luottaa siihen, että suurin osa jäsenistä entiseen tapaan on passiivisen hyväksyviä. On hyvä tiedostaa ns. vähemmistöefekti: pieni yhtenäinen vähemmistö voikin muodostua enemmistöksi.

Järjestön viestinnän kannalta ongelma on jo se, että kritiikki nousee mediaan uutisaiheeksi. Nyt järjestön viestintä joutuu reaktiivisesti paikkailemaan asioita. Viestinnän agenda on entistä vähemmän järjestön omissa käsissä ja mahdollisuudet vaikuttaa itseään koskevaan julkisuuteen hupenevat.

Viestinnän ongelmat myönnetään: ”Sen (tiedottaminen) olisi voinut tehdä paremminkin, Luukkainen sanoo.” Kyse ei kuitenkaan ole vain viestinnästä. Viestinnällä ei voida esittää toimintaa erilaisena kuin se on. Ytimessä on varsinainen toiminta, johon tietysti viestintä kuuluu.

Kaiken kaikkiaan kyse on kykenemättömyydestä ymmärtää ja toimia uudessa viestintäympäristössä. Oaj ei ole ainoa organisaatio, joka yrittää määritellä keskustelun agendan, areenat ja argumentit.

Koska tämä ei ole mahdollista, syntyy tilanne, jossa organisaatio ja sidosryhmät eivät kohtaa toisiaan. Jos olisin viestintäkonsultti, antaisin seuraavia neuvoja: Salli keskustelu ja kritiikki, käy keskustelua erilaisilla foorumeilla, synnytä jäsenistölle tunne, että olet heidän puolellaan. Älä ole ylimielinen, äläkä syytä tai vähättele!

Suunnanmuutos voi olla vaikea tehdä – usein se onnistuu vain johtoa vaihtamalla.

Lähteet, joista sitaatit poimittu:

https://yle.fi/uutiset/3-10939413

https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/opettajille-testataan-uutta-vuosityoaikaa-joka-voi-laskea-palkkoja-liiton-jasenisto-arvostelee-omaa-jarjestoaan-ankarasti-johtajat-eivat-kuuntele-kritiikkia-eika-kokeilu-kiinnosta-ketaan/7548112#gs.3i1jmo

 

Jätä kommentti

Kategoria(t): Lokakuu 2019

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s