Digitaalinen terveys

Digitaalinen ja terveys ovat jännitteinen sanapari. Useinhan ajatellaan, että digitaalisuus tuhoaa terveytemme, esimerkiksi someaddiktion vuoksi. Mitä siis digitaalinen terveys on? Yksinkertaisesti sillä tarkoitetaan terveyden edistämistä teknologian avulla. Ja nimenomaan keinoja, joilla tavalliset ihmiset voivat terveyttään edistää.

Yleisin esimerkki digitaalisesta terveydestä ovat älylaitteet (puhelin, kello) ja niiden sovellukset. Älykellojen myynnin kasvua selittää paljon se, että ihmiset haluavat seurata liikkumistaan ja palautumistaan.

Toinen esimerkki digitaalisesta terveydestä on datankeräys, jota tehdään toki älylaitteilla, mutta myös muilla tavoilla: tyynyyn tai patjaan voidaan kytkeä datan kerääminen, Suomessa tästä on tunnettu Oura-älysormus.

Kolmas alue digitaalisessa terveydessä on konsultointi- ja valmennusohjelmat netissä. Tällöin henkilö on vuorovaikutuksessa terveydenhuollon ammattilaisten tai valmennus- tai ohjausjärjestelmän kanssa. Ihminen voi saada palautetta ja tietoa ilman aikaa vievää käyntiä. Yhteyttä voidaan pitää tiiviisti, mikä voi olla esimerkiksi mielenterveysongelmissa tärkeää.

Suomestakin löytyy monia esimerkkejä tällaisista ohjelmista tai sovelluksista. Oulun yliopistossa on kehitetty Onnikka-painonhallintaohjelma ja Jyväskylän yliopistossa puolestaan Nuorten Kompassi -palvelu, jonka avulla on onnistuttu vähentämään nuorten stressiä. Palvelussa on hyödynnetty Whatsapp-sovellusta, jolla psykologian opiskelijat ovat tiiviisti yhteydessä apua tarvitseviin nuoriin. Lisäksi syöpäsairaiden sairaalasta kotiutumiseen on käytetty Noona-mobiilipalvelua, jonka avulla potilaan tilaa voidaan seurata ja potilas voi helposti kysyä.

Digitaalisuudella on monia mahdollisuuksia terveyden ylläpitämiseen. Omaa terveyttä, liikkumista, syömistä ja unta voi seurata datapohjaisesti. Myös sairauksia voidaan havaita. Sovellukset voivat myös lisätä harjoittelun tai laihduttamisen – siis painonhallinnan – motivaatiota. Myös vuorovaikutus terveydenhuollon kanssa voi helpottua. Tämä kaikki on luontevaa, kun elämä on muutenkin digitalisoitunut. Ja kyse on huimaa vauhtia kasvavasta bisneksestä.

Aivan ongelmatonta digitaalinen terveys ei tietystikään ole. Mittaaminen on usein epätarkkaa tai sovellus voi myös tehdä vääriä päätelmiä. Esimerkiksi älysormus oli optimistinen askelmäärän suhteen ja oletti henkilön nukkuvan, vaikka hän katsoi televisiota.

Mittaamiseen ja dataan liittyy periaatteellisia haasteita: Kuka omistaa datan? Mihin sitä voidaan käyttää? Monet palvelut ovat yksityisiä ja terveysdataamme voidaan käyttää markkinointiin. Esimerkiksi kuukautiskierron seuraamiseen tarkoitetut sovellukset saattavat jakaa tietoja Facebookille, jolloin FB voi saada hyvinkin intiimejä tietoja.

Entä miten suhde kehoomme ja mieleemme muuttuu, kun mittaamme kaikkea? Luotammeko enää omaan tuntumaan? Aamulla herätessä sovellus kertoo unen laadun, ei se miltä meistä tuntuu. Myös mittaamisen ja tehokkuuden ylikorostus on vaarana, syömisestä ja nukkumisesta tulee mitattava suoritus. Tällöin myös riippuvuus laitteista ja datasta kasvaa.

Digitaalisissa konsultointi-, asiointi- ja valmennuspalveluissa on myös haasteena. Kasvokkainen kontakti asiakkaisiin vähenee, jääkö jotain huomaamatta? Ihminen voi tulla lääkärin aivan toisen vaivan vuoksi, kuin mikä on lopulta ongelma. Myös asiakas voi kaivata ihmiskontaktia. Digitaidoissa voi molemmin puolin olla puutteita.

Terveydenhuollon ammattilaisen tehtävät ja rooli muuttuvat. Vertaan tätä opettajuudessa tapahtuvaan muutokseen: verkko-opettaja ei voi samalla tavalla opettaa kuin kasvokkain. Terveydenhuollossa tällä voi olla suuria muutoksia käytäntöihin, ammatilliseen identiteettiin ja myös työn mitoitukseen – asiakkaiden kohtaaminen vie myös netissä aikaa.

Parhaimmillaan digitaalisella terveydellä on kuitenkin hyviä vaikutuksia. Kiinnostus terveydestä lisääntyy ja ihmisten aktiivisuus kasvaa. Tällöin ihmiset muuttuvat terveydenhuollossa objekteista subjekteiksi, siis aktiivisiksi toimijoiksi, eivät toiminnan kohteiksi.

Mahdollisuudet ovat myös suuret. Omadatan ja terveydenhuollon yhdistäminen lisäisi kokonaiskuvaa terveydestä, kunhan datan omistajuus ja eettiset ongelmat ratkotaan. Tällaisiakin esimerkkejä on. MASK-rhinitis -älypuhelinsovelluksella seurataan allergiaoireita, verrataan ilmansaasteisiin ja siitepölytietoihin. Hoitoa ja lääkitystä voidaan muuttaa reaaliaikaisesti, ilman aikaa vieviä odotuksia ja jonotuksia.

Lähde

Perälä-Heape, Maritta (2019) Digitaaliset palvelut tukemassa terveyskäyttäytymisen muutosta. Teoksessa Sanna Sinikallio (toim.) Terveyden psykologia. PS-Kustannus.

Jätä kommentti

Kategoria(t): Marraskuu 2019

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s