Työ ilman keskeytyksiä?

Keskeytykset haittaavat työntekoa ja pilaavat työpäivän. Tätä on toisteltu uutisissa viime vuosina paljon. 

On tietysti monipuolisempia juttuja, joissa tuodaan esille se, että keskeytyksiä on erilaisia. Esimerkiksi keskeytyksen pituus vaikuttaa haitan määrään.

En kiistä, etteikö keskeytykset haittaa työntekoa, varsinkin jos niitä on paljon. Keskeytyksiä ei kuitenkaan voida käsitellä yhtenä könttinä, vaan on erilaisia keskeytyksiä, joistain on haittaa, toisista ei.

Niinpä ryhdyin ”nelikenttäkonsultiksi” ja jaottelin keskeytyksiä eri tyyppeihin. Tällä nelikentällä ei ole mitään tutkimuksellista pohjaa. 

Nelikentän ulottuvuudet menevät sen mukaan, onko keskeytys tuottava vai haittaava ja liittyykö se työhön vai yksityisiin asioihin, johon siis sisällytän kaikki privaatit viestit, puhelut, somet yms.

Ja näin saadaan neljä tai oikeastaan viisi keskeytyksen tyyppiä:

Tsemppi: työhön liittyvä positiivinen keskeytys, positiivinen palaute (”teit tosi hyvin sen jutun”), hyvä uutinen työyhteisön kannalta (”saatiin uusi tilaus”), tarpeellisen tiedon saaminen (”tässä nämä tiedot, niin pääset eteenpäin”) tai vaikkapa avun pyytäminen (”kun olet tässä niin hyvä, osaisitko auttaa”).

Ahdistus: työhän liittyvä negatiivinen keskeytys, hoputus (”onko homma valmis”), jatkuva avun pyytäminen, turha valitus (”johto on taas aivan kujalla”)

Hyvä mieli: privaatit positiiviset keskeytykset, nämä luovat mukavaa fiilistä tehdä työtä, kiva viesti läheisiltä tai hauska juttu somessa (näitä ei tietysti pidä olla liikaa!)

Ajatusten harhailu: haittaava privaatti keskeytys, yksityiselämän ongelmaan liittyvä viesti, mieltä kiihdyttävä uutinen ja somesisältö

Ja viimeisenä se normaali keskeytys: yleensä se liittyy työhön, eikä aiheuta sen suurempaa haittaa kuin tsemppiäkään, pakollisia keskeytyksiä, jotta työt koko työyhteisössä etenevät.

Juorut ja huhut on hankala sijoittaa yhteen tyyppiin, ne oikeastaan voivat olla mitä tyyppiä tahansa. 

Kun keskeytyksiä on paljon, on niistä tietysti haittaa, riippuen paljon tietysti työtehtävästä. Mutta jos keskeytyksiä ei olisi lainkaan, työt tuskin etenisivät ja homma voisi olla melko yksitoikkoista.

Jätä kommentti

Kategoria(t): Marraskuu 2020

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s