Rikolliset sankareina

Media eri muodoissaan on täynnä rikoksia: oikeudenkäynneistä live-seuranta, rikollisten haastatteluita, rikossarjoja ja dekkareita.

Silmiinpistävää on viime aikoina ollut kovan luokan rikollisten haastattelut tai heistä tehdyt sarjat.  

Erityisen paljon on kerännyt kritiikkiä ns. Katiska-vyyhdistä tehty sarja ja sen päähenkilön esiintyminen. Hän on hyväntuulinen heppu, jolle kiinnijääminen on ikävä jarru bisneksille.

Hän ei sanomansa mukaan kadu mitään ja yrittää ottaa opiksi. Avoimeksi jää, mitä tarkoittaa opiksi ottaminen, parantaa tapansa vai tekee rikoksia jäämättä kiinni. Paljon on julkisessa keskustelussa arvosteltu sitä, etteivät hyväntyylisen hepun huumebisneksen uhrit näy julkisuudessa.

Viime aikoina Jari Aarnio on ollut tiiviisti mediassa, kertoen esimerkiksi vankila-ajoistaan. Viime kesänä Aarnio oli Porissa Suomi-areenassa, tapahtumaa seurasi huomattava yleisö. Aarnio kiinnostaa.

Aarnio valinta herätti hieman keskustelua, silti vähälle huomille jää, että Aarnio on poikkeuksellisen huumerikollinen Suomessa.

Myös rikosten tiiviimpi seuranta tarkoittaa yleensä tekijän näkökulman korostumista. Todellisten rikosten mediaseurannasta tulee viihdettä, jossa unohtuu itse teko. Tekijä on usein ainoa uutiskuvissa oleva ihminen. Pakostakin hänestä tulee ihminen, ei vain rikollinen.

Uhri on sivuun jäävä abstrakti asia. Poikkeuksia toki on, kuten Ylen Trauma – henkirikoksen jäljet -sarja. 

On arveluttavaa, että rikokset arkipäiväistyvät, osin jopa romantisoituvat. Rikosten suuri määrä mediassa tuskin tekee kenestäkään rikollista. Se voi kuitenkin joidenkin ihmisten mieleen juurruttaa ajattelumallin ja ratkaisumallin, joka perustuu rikoksiin. Ja myös sankaruus voi kiehtoa.

Erityisen inhimillinen kuva rikollisista syntyy haastatteluissa, joissa rikollinen näyttäytyy inhimillisenä ihmisenä, jonka puolelle katsojan sympatiat kallistuvat.

Tässä korostuu median rooli ja vastuu. Ilman mediaa näitä kaikkia haastatteluita ja sarjoja ei olisi. Katsojia ne vetävät, mutta onko niiden tekeminen eettisesti kestävää?

Jätä kommentti

Kategoria(t): Marraskuu 2022

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s