Alkuvuonna on uutisoitu hyvinvointialueiden käyttävän huomattavan paljon konsulttipalveluita. Pirkanmaan hyvinvointialueen tarkastuslautakunnan mukaan ”konsultteja on tarvittu lähes kaikkeen toiminnan kehittämiseen”.
Keski-Uudenmaan hyvinvointialueella (Keusote) kului vuonna 2023 konsulttipalveluihin noin 7,2 miljoonaa euroa tammi–syyskuun aikana.
Uutisten perusteella toimittajilla on ollut vaikeuksia saada selville konsulttipalveluista tarkempia tietoja, eikä oikein kenelläkään tunnut olevan kokonaiskäsitystä konsulttitoiminnan tarpeista, sisällöstä ja kilpailutuksista. Ongelmiakin on, sillä Kilpailu- ja kuluttajavirasto katsoi, että Vantaan ja Keravan hyvinvointialue (Vake) rikkoi hankintalakia hankittuaan Sarastialta henkilöstöhallinnon palvelut 9 miljoonalla eurolla.
Listaa runsaasta ja osin ongelmallisesta konsulttipalveluiden käytöstä voisi varmaankin jatkaa. Myös kuntatasolla käytetään konsultteja paljon erilaiseen suunnitteluun. Ilmiö ei siis ole uusi, mutta korostunee hyvinvointialueiden luomisvaiheessa.
Konsulttien käytölle on toki hyviä perusteluita. Julkisissa organisaatioissa ei ole kaikkea tarvittavaa osaamista, eikä välttämättä riittävästi henkilöstöä. On varmasti kaikkien etu, että suunnittelutyötä tekee mahdollisimman osaava henkilö.
Itse olen kaupunginvaltuutettuna lukenut lukuisia konsulttiselvityksiä. Osa on hyvin tehtyjä, osa ei ja ihan kaikkia en edes ymmärrä – esimerkiksi rakennesuunnitteluun liittyviä.
Ongelma on, etten valtuutettuna tiedä mitä on keneltäkin tilattu, miksi ja millainen on toimeksianto. Konsulttien selvitykset tulevat päätöksentekoon valmiina paketteina, joita pidetään ”Jumalan sanana”. Päätösten esittelyssä vedotaan konsulttiselvitykseen neutraalina totuutena, vaikka neutraaleja ne eivät tietenkään ole.
En kuitenkaan voi kysyä konsultilta mitään, koska hän ei ole mukana päätöksenteossa. Usein kiinnostaisi myös konsultille tehty toimeksianto, sillä toisinaan selvityksen lopputulema on varsin sopiva viranhaltijoiden tavoitteisiin. Kärjistäen voisi sanoa, että konsultilta saadaan pahimmillaan tilattua perusteet päätösesitykselle.
Konsulttien käyttöön julkisella sektorilla on kiinnitetty jo pidempään huomiota. Hanna Kuusela ja Matti Ylönen julkaisivat vuonna 2013 teoksen Konsulttidemokratia – Miten valtiosta tehdään tyhmä ja tehoton. Kirjassa tarkastellaan, kuinka konsulttien käyttö helposti siirtää päätösten valmistelun julkisuuden ulottumattomiin. Demokratia on uhattuna, kun valta siirtyy vastuusta riisutuille konsulteille.
Konsulttien käyttö on kuitenkin välttämätöntä, varsinkin erityistä osaamista vaativissa asioissa, kuten tietojärjestelmissä tai vaikkapa kuntokartoituksissa. Päätöksenteon läpinäkyvyyden, vastuullisuuden ja siis viime kädessä demokratian kannalta olisi tärkeää tehdä riittävä määrä valmistelua virkatyönä. Tämä vaatii osaavaa työvoimaa, joka kuitenkin siirtyy yksityiselle tekemään selvityksiä julkiselle sektorille – paremmalla palkalla ja vailla virkavastuuta.
Janne Matikainen 