Nyt on vihdoin tajuttu, ettei opiskelun ja oppimisen tarvitse olla vaikeaa ja aikaa vievää. Tai kyllähän asia on jo pitkään tiedetty esimerkiksi ministeriöissä, mutta kaiken maailman opettajat ja tutkijat ovat haranneet vastaan.
Nyt onneksi joka suunnalta putkahtaa uusia juttuja, joissa on ymmärretty oppimisen helppous.
Aloitetaan tuoreimmasta, ammattikorkeakoulussa tehdään 1–3 minuutin mittaisia videoluentoja TikTokiin. Juuri näin! Miksi kuluttaa puolitoista tuntia jonkin asian jaaritteluun, kun saman asian voi hoitaa muutamassa minuutissa ja vielä hauskasti TikTokissa. Pitkät luennot on niin last season!
Hyvä esimerkki videoiden voimasta on, jos esimerkiksi aivokirurgilla on asiakkaan kallo auki ja kirurgi yrittää muistella jostain luennolta, missä Wernicken alue on. Nyt hoitsu voi näyttää parin minuutin videon, homma hoituu sekä asiakastyytyväisyys nousee.
Toinen ajankohtainen: pääsykokeet. Ennen luettiin kirjoja (siis kirjoja!) pääsykokeisiin, mitä ajanhukkaa. Kohta voidaan mennä suoraan kokeeseen, ei aikavievää valmistautumista, paljon tehokkaampaa!
Oikeastaan pääsykokeita ei paljon tarvittaisi, kun kyllähän jokainen on jo lukion ekalla tehnyt uravalinnan – tai oikeastaan jo peruskoulussa, jotta osaa pyrkiä oikeaan lukioon. Silloinhan homma on selvä jo ajoissa, eikä pääsykokeita tarvita.
Myös täydennyskoulutus on menossa napakampaan suuntaan. Ennen aikuiskoulutustuella saatettiin opiskella pitkään. Siis yhteiskunta maksoi siitä, että jäätiin pois töistä opiskelemaan. Jopa maisterin tutkinnon saattoi suorittaa tuella, anna mun kaikki kestää. Nyt kaikki hoidetaan töiden ohessa, aikaa ja rahaa säästyy. Täydennyskoulutuksessa ei tarvita mitään laajoja koulutuksia, vaan tiettyyn tarpeeseen oikea asia, just-in-time!
Tohtorikoulutus on ollut aivan liian pitkäpiimäistä teorian ja metodien hinkkaamista. Nopeasti vaan tutkinto ja työelämään. Joskus tehtiin jopa viisi tutkimusartikkelia, hulluutta! Nyt on onneksi jo vähennetty kolmeen ja ehdotus kahdesta artikkelista on onneksi tehty. Myös kolmen vuoden aikaraja on hyvä – tosin sen pitäisi olla kaksi vuotta.
Avain kaiken tehostamiseen on tietenkin digi, jonka avulla tehdään kivoja ja helposti lähestyttäviä juttuja. Niitä voi sitten lukea tai katsoa missä itse haluaa, bussissa tai kun syöttää muksulle iltapuuroa.
Voitaisiin pikkuhiljaa luopua rakennuksista, kun opetus ja oppiminen hoituu somessa. Kaiken kukkuraksi digimatsku on hauskaa ja sitä voi pelillistää. Joskus tankattiin sosiologian kirjoista Allardtin nelikenttää, nyt voidaan tehdä interaktiivinen Allardtin nelikenttäpeli ja oppia kokeilemalla ilman lukemista.
Vielä sen sanon, että kirjoittamista pitää vähentää opiskelussa. Se vie hurjasti aikaa ja tekoäly tekee homman niin hyvin, että miksi ihmeessä ihmisen pitäisi sitä tehdä?
En kyllä kestä kuinka huikeaksi oppiminen on menossa, päästään pölyisistä kirjoista, ummehtuneista luentosaleista ja pitkäpiimäisistä tutkinnoista eroon!
Janne Matikainen 